Mitä lyhytterapia on?

Lyhytterapia on psykososiaalista luottamuksellista keskusteluapua elämän erilaisiin haastaviin vaiheisiin, kriiseihin sekä itsensä kehittämiseen. Lyhytterapia sopii mielen oireiluun, joka ei ole vielä pahoin kriisiytynyt tai kroonistunut. Se toimii myös ennaltaehkäisevänä apuna mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nopea pääsy vastaanotolle säästää asiakkaan voimavaroja, eikä lyhytterapiaan tarvita erikseen diagnoosia tai lääkärin lähetettä.

"Lyhytterapia on matalan kynnyksen keskusteluapua elämän haastaviin tilanteisiin – terapiaa ihan tavallisille ihmisille." – Lyhytterapeuttiyhdistys

Mitä lyhytterapia EI ole?

  • Lyhytterapia ei ole psykoterapiaa. Jos lyhytterapia ei ole asiakkaalle riittävä hoitomuoto, lyhytterapeutti ohjaa asiakkaan eteenpäin lääkärille tai psykoterapeutille.
  • Psykoterapeuttien tarjoamaa lyhytkestoista terapiaa kutsutaan tällä sivustolla lyhytpsykoterapiaksi .
  • Lyhytterapia ei ole Valviran valvoma terveydenhuollon palvelu.
  • Lyhytterapia ei yksittäisenä hoitomuotona ole soveltuva vakavampiin mielenterveysongelmiin. Keskustele lääkärisi kanssa sopivasta hoidosta.
KENELLE LYHYTTERAPIA SOPII?

Lyhytterapiassa voidaan käsitellä monenlaisia elämän pulmakohtia ja kriisejä: uupumusta, jaksamisen ongelmia, ahdistuneisuutta, parisuhteen tai perheen ongelmia, työhön ja opiskeluun liittyviä paineita, itsetunto-ongelmia tai vaikkapa yksinäisyyden tuomaa painolastia tai surua. Silloin kun mieltä painavat asiat, jotka eivät välttämättä vaadi pitkää hoitosuhdetta, vaan ennemminkin luottamuksellista ammattilaisen tarjoamaa keskusteluapua ja uusia näkökulmia.

“Olemme sparraajia ja rinnalla kulkijoita, jotka auttavat asiakasta löytämään omat voimavaransa ja keinot voida paremmin. Lyhytterapia on käytännönläheistä ja avaa uusia näkökulmia vaikeisiinkin asioihin.” – Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Lyhytterapeuttisia suuntauksia ovat muun muassa ratkaisukeskeinen ja kognitiivinen lyhytterapia. Lyhytterapia voi toteutua yksilö-, pari-, perhe-, tai ryhmäterapiana. Terapiassa keskitytään pääasiassa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, menneisyyttä käsitellään vähemmän. Ratkaisukeskeinen terapia on voimavarakeskeinen terapiamuoto, jossa keskitytään asiakkaan omien voimavarojen tunnistamiseen ja niiden vahvistamiseen.

KUINKA KAUAN TERAPIA KESTÄÄ JA KUKA TERAPIAN MAKSAA?

Lyhytterapiassa jo muutamakin käyntikerta voi olla riittävä ja asiakas itse määrittelee, mihin hän apua haluaa. Käyntikertoja on yleensä 1–20. Tapaamisten määrä ja tiheys sovitaan tarpeen mukaan. Asiakkaan ei tarvitse sitoutua terapiaan tai terapeuttiin ennalta sovitun käyntimäärän mukaan. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi asiakkaan lähtötilanne sekä terapeutin ja lyhytterapian soveltuvuus. Terapian jatko määräytyy tarpeen mukaan.

Asiakas itse määrittelee lyhytterapian keston, joten se voi olla kustannustehokas tapa saada oikea-aikaista apua, vaikka pääsääntöisesti terapia maksetaan itse. Jossain tapauksissa myös työnantaja voi maksaa lyhytterapiakäyntejä.

LUOTTAMUS JA MOTIVAATIO LYHYTTERAPIAN TYÖVÄLINEINÄ

Lyhytterapia perustuu luottamukseen ja vuorovaikutukseen lyhytterapeutin ja asiakkaan välillä. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja niistä tehdään vain välttämättömät muistiinpanot siinä laajuudessa kun ne tukevat prosessia ja niitä säilytetään aktiivisen terapiasuhteen ajan.

Lyhytterapeutti huolehtii kerättyjen tietojen tietosuojasta terapiajakson aikana ja hävittämisestä terapiasuhteen jälkeen. Lyhytterapiakäynneistä ei tehdä potilastietomerkintöjä Omakantaan. Lyhytterapia on käytännönläheistä työskentelyä, jossa terapeutin tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään työkaluja omasta elämästä. Lyhytterapiassa sovitaan asiakkaalle tärkeä tavoite, jota kohti mennään pienin käytännönläheisin askelin. Muutoksen kannalta on tärkeää, että asiat saadaan vietyä arjen tasolle ja apuna työskentelyssä voidaan käyttää vaikkapa välitehtäviä.

KUKA ON LYHYTTERAPEUTTI?

Lyhytterapiaa tarjoavat lyhytterapian ammattilaiset, joilla on lyhytterapian tutkinto edustamastaan terapiasuuntauksesta. Valtaosa ammattilaisten kentästä edustaa ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, mutta myös muita suuntauksia ja nimikkeitä on olemassa.

Lyhytterapian tutkinto on usein jatko- tai täydennyskoulutus sosiaali- ja terveys- tai kasvatusalan ammattihenkilöille, jotka laajentavat osaamistaan tai ammattitaitoaan terapeuttisiin menetelmiin. Myös muilta ammattialoilta hakeudutaan lyhytterapiakoulutuksiin, mutta usein taustalla on jokin ihmistieteisiin perustuva pohjakoulutus ja/tai työkokemus. Valtaosa lyhytterapeutteja kouluttavista tahoista, joiden tutkinnon laajuus on 40-60 op, arvioi ja testaa koulutettavien soveltuvuutta ja/tai vaatii pohjatutkintoa tietyiltä aloilta. Psykoterapiaan valmistavat opinnot (30 op) sisältyvät suurimpaan osaan koulutuksista. Lisäksi opintoihin kuuluu asiakastyöharjoittelu.

MIKSI VALITA LYHYTTERAPEUTTI VALITSETERAPIAN KAUTTA?

Lyhytterapeutti-nimike ei ole tällä hetkellä nimikesuojattu ammattinimike, mikä tarkoittaa, että alan koulutukset ja niihin vaadittavat pohjakoulutukset eroavat vielä jonkin verran toisistaan, koska niistä ei ole säädetty laissa. Haluamme hakupalvelumme kautta helpottaa lyhytterapeuttien vertailua ja osaltamme edistää lyhytterapian saatavuutta ja helpottaa terapeutille pääsyä siten, että saat riittävästi tietoa hoitoon hakeutumisesta ja terapeutin valinnasta.

Valitseterapian sivustolta löytyvät lyhytterapeutit ovat valmistuneet lyhytterapeuteiksi vähintään 40 opintopisteen laajuisella opintokokonaisuudella ja heidän opintonsa sisältävät psykoterapeuttiset valmiudet sekä harjoittelua asiakastyöstä. Yleisesti edellytämme kaikkia sivustolta löytyviä eri alojen ammatinharjoittajia sitoutumaan terapia-alansa eettiseen ohjeistukseen eli terapeutin työssä vaadittavaan ammattietiikkaan. Apua etsivät voivat myös antaa palautetta palveluntarjoajista, mikä helpottaa terapeuttien vertailtavuutta ja itselleen sopivan terapeutin löytymistä.

LYHYTTERAPIAAN VAI PSYKOTERAPIAAN?

Lyhytterapia ja psykoterapia eivät sulje pois toisiaan ja molemmille palveluille on tarvetta. Termistö voi olla harhaanjohtavaa ja sekavaa sitä tuntemattomalle ja siksi koemme vastuulliseksi kertoa niistä apua etsiville. Uskomme ihmisten valinnanvapauteen ja haluamme auttaa löytämään oikea-aikaista ja oikeatasoista apua.

Kun siis pohdit terapiaan hakeutumista ja tutkit eri vaihtoehtoja, mieti omia tarpeitasi ja toiveita ja selvitä myös terapeutin taustaa ja koulutusta. Voit aina kysyä apua omasta terveyskeskuksestasi tai lääkäriltäsi hoitoon hakeutumisesta ja terapeutin valinnasta.

Lyhytterapian ja psykoterapian erot ja yhtäläisyydet:

I. Lyhytterapia on psykososiaalista ennaltaehkäisevää keskusteluapua. – Psykoterapia on opittu tuntemaan ensisijaisesti psyykkisten sairauksien, elämänlaatua ja työkykyä uhkaavien pitkäkestoisten oireiden kuntoutusmuotona. Psykoterapia voi olla myös lyhytkestoista eli lyhytpsykoterapiaa.

II. Lyhytterapia sopii asiakkaan itse määrittelemään ongelmaan, oireeseen tai elämäntapahtumaan liittyvää kriisiin. – Psykoterapiassa hoidetaan elämäntapahtumien lisäksi myös psyykkistä oireilua tai diagnosoitua mielenterveyden häiriöitä. Psykoterapia pohjautuu vakiintuneeseen ja koeteltuun psykologiseen tietopohjaan.

III. Lyhytterapiaan ei tarvita lähetettä tai diagnoosia. – Psykoterapiaan usein hakeudutaan lääkärin b-lausunnolla, erityisesti jos haetaan Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tavoitteena on tukea työ- ja opiskelukykyä. Psykoterapiaan voi hakeutua myös itsenäisesti ilman lähetettä.

IV. Lyhytterapia ei ole terveydenhuollon palvelu, joten kirjauksia ei tehdä potilasasiakirjoihin tai Omakantaan. – Psykoterapia on terveydenhuoltoa, josta on lakiin perustuva velvollisuus kirjata potilasasiakirjoihin.

V. Lyhytterapia ei ole Kela-korvattavaa, joten lyhytterapian maksaa tyypillisesti asiakas itse tai joissain tapauksissa työnantaja. – Psykoterapiassa on mahdollisuus Kela-korvaukseen tai julkisen terveydenhuollon maksusitoumukseen, mutta myös itse maksaen voi hakeutua psykoterapiaan.

VI. Lyhytterapeutin nimike ei ole suojattu. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lyhytterapeutin ammattia harjoittavien koulutus vaihtelee jonkin verran, eikä siitä ole säädetty laissa. – Psykoterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattilainen ja koulutusvaatimukset ovat säänneltyjä.

VII. Lyhytterapeutin pohjakoulutusta ei ole tarkasti rajoitettu. – Psykoterapeutilta vaaditaan soveltuvan pohjakoulutuksen (esim. psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä) lisäksi riittävää työkokemusta sekä erikoistumiskoulutusta, joka täyttää tietyt kriteerit.

VIII. Lyhytterapeutilta ei vaadita omaa terapiaa, mutta työnohjausta vahvasti suositellaan. – Psykoterapeutin opintoihin kuuluu oma psykoterapia ja vaatimus asiakastyön työnohjauksesta.

IX. Lyhytterapeuttiseen hoitoon pääsy on usein nopeaa ja hyvin saavutettavaa. Lyhytterapiaa voidaan myös hyödyntää väliaikaisena terapia-apuna etsittäessä sopivaa psykoterapeuttia. – Psykoterapiaan pääsyä voi joutua odottamaan ja Kela edellyttää 3 kk kestävää arviointi- ja hoitojaksoa ennen terapiatuen hakemista. Huomioitavaa kuitenkin on, että myös psykoterapiaan voi hakeutua ilman diagnosoitua mielenterveysongelmaa ja terapian voi maksaa itse, jolloin hoitoonpääsy voi nopeutua.

X. Lyhytterapiasta ei ole säädetty laissa ja terapeutteja ei valvo keskitetysti mikään viranomainen. – Sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomainen Valvira myöntää oikeuden psykoterapeuttina toimimiseen ja valvoo toimintaa.

XI. Sekä lyhytterapia että psykoterapia perustuvat vuorovaikutukselliseen prosessiin asiakkaan ja hoitavan henkilön välillä. Vuorovaikutus voi olla keskustelua, liikettä, taidetta tai toiminnallisia menetelmiä.

Jos etsit sivustoltamme Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, valitse maksutavaksi Kela. Voit hakeutua psykoterapiaan myös itse maksaen. Voit tarkistaa psykoterapeutin oikeuden käyttää nimikettään JulkiTerhikki-palvelusta. Huomaathan, että Kela korvaa vain osan psykoterapian kustannuksista. Lue lisää Kelan korvaamasta psykoterapiasta ja siihen hakeutumisesta täältä.

Etsiessäsi lyhytterapeuttia, voit aina kysyä terapeutilta hänen omasta taustastaan eli terapiakoulutuksesta, suuntautumisesta tai terapiaopintoja edellyttävästä pohjakoulutuksesta. Voit myös kysyä, onko terapeutti käynyt omaa psykoterapiaa ja miten terapeutti itse koki oman terapian hyödyttävän häntä. Voit selvittää mitä muita menetelmiä terapeutti käyttää keskustelun lisäksi (toiminnalliset, keholliset menetelmät jne.). Voit aina itse valita terapeuttisi oman tarpeesi ja tilanteesi mukaisesti. Sinulla on myös oikeus vaihtaa terapeuttia, jos et koe työskentelyä juuri sinulle toimivaksi.

Loppujen lopuksi sekä lyhytterapiasta että psykoterapiasta voi olla todella paljon apua, kun terapeutti on hyvä kohtaamaan, kuuntelemaan ja rakentamaan toimivaa yhteistyösuhdetta.

KUINKA VARMISTETAAN OIKEA-AIKAINEN JA OIREENMUKAINEN HOITO?

Lähes kaikki mielenterveydenhäiriöt ovat oireiden alkaessa lieviä tai keskivaikeita. Mitä jos apua saisi jo siinä vaiheessa, kun ensimmäisen kerran avuntarve käy mielessä? Hoidon saatavuus yhteiskunnassamme ei vastaa tarvetta ja hoitoon ohjaus ja siihen hakeutuminen vievät usein liian kauan, jolloin oireet pitkittyvät ja usein monimutkaistuvat.

Tutkimukset osoittavat, että suurimmalle osalle ihmisiä psyykkisen tasapainon palauttamiseksi riittävät lyhyet psykososiaaliset interventiot, kunhan ne ovat nopeasti saatavilla. Painopisteen siirtäminen pitkistä kuntoutuspsykoterapioista kohti ennaltaehkäiseviä ja lyhyitä terapiamuotoja on yhteiskunnallisesti kaikkien etu ja lisää merkittävästi hoidon saatavuutta myös vaikeimmissa mielenterveyden häiriöissä.

Mielenterveyttä voidaan hoitaa mm. psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla, työpsykologilla, lyhytterapiassa tai lyhytpsykoterapiassa, joka voi lyhyimmillään olla niin kutsuttua kertaterapiaa eli “käynti kerrallaan”-terapiaa tai psykoterapeuttista konsultaatiota. Jos lyhyet hoidot eivät ole asiakkaalle riittävä hoitomuoto, asiakas tulee ohjata eteenpäin lääkärille kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Osa sairaanhoitopiireistä ja kunnista tarjoaa jo tällä hetkellä erilaisia lyhytterapioita tai lyhytterapiaan perustuvia menetelmiä ostopalveluina. Niiden kysynnän odotetaan kasvavan sote-uudistuksen myötä, sillä lyhytterapia on edullisempaa kuin pitkä kuntouttava psykoterapia (kts.Terapiaa terveyskeskuksessa).

Lue lisää lyhytterapian ja psykoterapian eroista sivustoltamme.

LYHYTTERAPIAN EETTISET OHJEET

Seuraava eettinen ohjeisto on lainattu suoraan Lyhytterapeuttiyhdistykseltä:

Ammattieettiset säännöt säätelevät kaikkea terapeutin työtä. Lyhytterapeutin tulee toimia vastuullisesti. Kehittämällä ja välittämällä psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvää tietoa ja soveltamalla sitä omassa työssään lyhytterapeutti tukee ihmisten mielen hyvinvointia, elämänhallintaa, elämisen laatua ja ongelmien ratkaisukykyä.

Lyhytterapeutti käyttää asiantuntijuuttaan inhimillisen hyvän edistämiseen niin yksilötasolla kuin laajemminkin yhteiskunnallisesti. Terapeutti on tietoinen käyttämästään vallasta ja sen seurauksista.

Lyhytterapeutti perustaa työskentelyn ihmisoikeuksien periaatteelle. Hän kunnioittaa ihmisen ainutkertaisuutta ja arvostaa jokaista yksilöä tasavertaisena toimijana. Terapeutilla on usko ihmisten omiin kykyihin ja voimavaroihin. Terapeutti kunnioittaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja arviota tilanteesta.

Terapeutti tukee moniarvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa sekä kunnioittaa uskonnon ja omantunnon vapautta. Hän toimii työssään ennakkoluulottomasti ja edistää ihmisten tasa-arvoa.

Luottamuksellista ja asiakkaan parhaaksi

Terapeutin asiantuntijuus pohjautuu paitsi tieteelliseen tietoon ja sen arviointiin myös omaan sekä asiakaan kokemusasiantuntijuuteen.

Terapeutti on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan. Hän tunnistaa vahvuutensa ja rajoituksensa sekä konsultoi tarvittaessa muita asiantuntijoita. Hän käy säännöllisessä työnohjauksessa ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Terapeutti kantaa vastuun valinnoistaan ja työtavoistaan. Hän ottaa vastaan vain tehtäviä, joiden tavoitteet hän tuntee ja voi hyväksyä. Asiakas voi olla vakuuttunut siitä, että terapeutti tekee parhaansa hänen hyväkseen.

Lyhytterapeutti pitää tarkan huolen asiakassuhteen luottamuksellisuudesta ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta. Hän huolehtii, että digitaaliset työvälineet ja tietoturva ovat kunnossa. Turvallinen ja luottamuksellinen terapiasuhde on taattava kaikin keinoin.

Lyhytterapeutti ei ylläpidä rekisteriä eikä kirjaa muuta kuin välttämättömät muistiinpanot lyhytterapiasta sen keston ajan.

Lyhytterapeutit:


  1. Nora Vuorio

    • lyhytterapeutti
    89€/60 min
    Tietosuojattu etävastaanotto ja kotikäynnit , Koko Suomi
    Profiilikuva: Nora  Vuorio
    • Addiktiot
    • Ahdistuneisuus
    • Arvotyöskentely
    • Elämänkriisi
    • Eroterapia
    • Etäterapia
    • Itsetuntemus
    • Kotikäynnit
    • Liikuntariippuvuus
    • Läheisriippuvuus
    • Masennus
    • Narsismi
    • Painonhallinta
    • Pariterapia
    • Peliriippuvuus
    • Pelkotilat
    • Perheterapia
    • Stressi
    • Suru
    • Syömishäiriöt
    • Työnarkomania
    • Työssäjaksaminen
    • Työuupumus
    • Uupumus
    • Voimavarakeskeinen terapia
    • Yksilöterapia

    Ota yhteyttä

    Puhelin
    0400474866
    nora@teamnora.fi
  2. Maija Repola

    • lyhytterapeutti
    65€/60 min
    Kivenhakkaajankatu 27, 08100 08100
    Profiilikuva: Maija Repola
    • Pariterapia
    • Peliriippuvuus
    • Pelkotilat
    • Päihderiippuvuus
    • Stressi
    • Suru
    • Syömishäiriöt
    • Työssäjaksaminen
    • Työuupumus
    • Uupumus
    • Voimavarakeskeinen terapia
    • Yksilöterapia
    • Addiktiot
    • Ahdistuneisuus
    • Arvotyöskentely
    • Elämänkriisi
    • Eroterapia
    • Etäterapia
    • Itsetuntemus
    • Kotikäynnit
    • Läheisriippuvuus
    • Masennus
    • Narsismi
    • Painonhallinta
    • Paniikkihäiriöt
  3. Petri Sirén

    • seksuaalineuvoja
    • lyhytterapeutti
    55€/45 min
    Suomen Kasarmit rak 2, 13130 Hämeenlinna
    Profiilikuva: Petri Sirén
    • Ahdistuneisuus
    • Arvotyöskentely
    • Elämänkriisi
    • Eroterapia
    • Etäterapia
    • Itsetuntemus
    • Läheisriippuvuus
    • Masennus
    • Pelkotilat
    • Päihderiippuvuus
    • Stressi
    • Suru
    • Työnarkomania
    • Työssäjaksaminen
    • Työuupumus
    • Uupumus
    • Voimavarakeskeinen terapia
    • Väkivaltakokemukset
    • Yksilöterapia
  4. Ville Orell

    • lyhytterapeutti
    Turku
    Profiilikuva: Ville Orell
    • Addiktiot
    • Ahdistuneisuus
    • Arvotyöskentely
    • Elämänkriisi
    • Eroterapia
    • Etäterapia
    • Itsetuntemus
    • Kotikäynnit
    • Liikuntariippuvuus
    • Läheisriippuvuus
    • Masennus
    • Narsismi
    • Painonhallinta
    • Paniikkihäiriöt
    • Pelkotilat
    • Päihderiippuvuus
    • Stressi
    • Suru
    • Tietoisuustaidot
    • Työnarkomania
    • Työssäjaksaminen
    • Työuupumus
    • Uupumus
    • Voimavarakeskeinen terapia
    • Väkivaltakokemukset
    • Yksilöterapia
  5. Mari Into

    • lyhytterapeutti
    • psykoterapeuttikoulutuksessa
    50€/45 min
    Vilhonkatu 23 , 24240 Salo
    Profiilikuva: Mari Into
    • Stressi
    • Suru
    • Työnarkomania
    • Työssäjaksaminen
    • Työuupumus
    • Uupumus
    • Voimavarakeskeinen terapia
    • Väkivaltakokemukset
    • Yksilöterapia
    • Ahdistuneisuus
    • Arvotyöskentely
    • Elämänkriisi
    • Etäterapia
    • Itsetuntemus
    • Liikuntariippuvuus
    • Läheisriippuvuus
    • Masennus
    • Paniikkihäiriöt
    • Pelkotilat
  6. Arja Dahlberg

    • lyhytterapeutti
    65€/45 min
    Tavitie 1, 2 krs (Korso, Sokeva-talo), 01450 Vantaa
    Profiilikuva: Arja Dahlberg
    • Ahdistuneisuus
    • Arvotyöskentely
    • Elämänkriisi
    • Etäterapia
    • Itsetuntemus
    • Kotikäynnit
    • Masennus
    • Paniikkihäiriöt
    • Pelkotilat
    • Perheterapia
    • Päihderiippuvuus
    • Stressi
    • Suru
    • Tietoisuustaidot
    • Työssäjaksaminen
    • Uupumus
    • Voimavarakeskeinen terapia
    • Yksilöterapia
    • Neuropsykiatrinen valmennus