LUE LISÄÄ: Kireä kielijänne - milloin leikkaukseen?

Kielijänne on ihmisen normaali rakenne (eng. lingual frenulum, frenula) ja sellainen on kaikilla. Kireä kielijänne (eng. Tongue-tie, Angyloglossia, Tethered Oral Tissue/TOT, ) on poikkeava rakenne, joka vaikuttaa kielen toimintaan liikettä rajoittavasti. Liikkeiden rajoittuminen aiheuttaa taas oireita, jotka vaihtelevat yksilöllisesti.

Kielijänne on kielen alapuolella keskilinjassa erottuva limakalvon ja sidekudoskalvon muodostama poimu, joka yhdistää kielen alapinnan suupohjaan. Kielijänteen ulkonäkö vaihtelee paljon anatomisten eroavaisuuksien vuoksi ja siksi onkin erittäin tärkeää arvioida ulkonäön lisäksi toimintaa silloin, kun arvioidaan leikkaustarvetta. Normaaleihin arvioitaviin rakenteisiin kuuluvat myös huuli- ja poskijänteet. Kielen rakennetta arvioidaan mm. sen paksuuden, jäykkyyden, kielen muodon, kiinnittymiskohtien (etinen/takainen, eng. anterior/posterior/submucosal) ja kielen kärjen vapaan osan pituuden mukaan. Klassinen kireä kielijänne estää kielen nousun suun pohjasta. Etisessä kielenkärkeen kiinnittyvvässä kireässä kielijänteessä on lähes poikkeuksetta takainen, limakalvonalainen komponentti (posteriorinen kielijänne), jonka merkitys nenähengityksen onnistumiselle on merkittävä! Kielijänne ei veny, mutta monet oireet saattavat vähentyä, kun hoidetaan ympärillä olevia lihaksia. Usein tämä johtaa kuitenkin erilaisiin kompensaatiokeinoihin, koska pyrkimys meillä ihmisillä on aina toiminnan ylläpitämiseen.

Kireän kielijänteen aiheuttamat oireet ovat moninaisia

Kielen rakenteet alkavat kehittyä hyvin varhaisessa vaiheessa sikiökaudella, joten rakenne ja oireet on havaittavissa jo hyvin varhain lapsen syntymän jälkeen. Oireet ovat hyvin moninaisia ja niitä voidaan kartoittaa erilaisilla oirelistauksilla, mutta on erityisen tärkeää, että vanhemmat kuvailevat kokemuksiaan ja huoliaan, sillä oireiden ilmentymisessä on suurta vaihtelua. 

Vastasyntyneillä o i r e e t ilmentyvät usein imetyksen tai unen aikana. Oireista voi kärsiä äiti tai vauva tai molemmat. Oireita voivat olla mm.  imetyskipu (imetyksen ei kuulu sattua!), muutokset nännin muodossa, haavaumat, maidon nousuun liittyvät ongelmat, huono imuote, imurakkula vauvalla, ongelmat painon nousussa, refluksi, ilmavaivat, naksuvat äänet imetyksessä alipaineen rikkoutuessa kun kieli ei pääse ylös ja vauva kompensoi liikettä leuan liikkeellä, pitkät tai useat imetyskerrat. Jos vauva ei saa suuta avattua riittävän laajasti kiristävän kielijänteen vuoksi ja nänni osuu ikeniin stimuloiden puremisrefleksiä, syntyy myös tästä kipua äidille. Unen aikana vauva voi joutua turvaamaan hengitystään ja uni on siksi liian kevyttä, itkuista tai vauva hakee taaksepäin päätä venyttämällä tilaa hengitysteille.

Isommilla lapsilla huolta herättäviä o i r e i t a ovat mm. suuhengitystapa, kun kielen liike kitalakeen on estynyt, äänteellisen kehityksen viivästyminen, äännevirheet, kielen työntyminen hampaiden väliin ja syömisen vaikeudet (esim. kielen liikkeet ovat rajoittuneet ohjaamaan ruokaa pureskeltavaksi tai nielemismalli muokkautuu virheelliseksi, kun kieli ei pääse nousemaan ylös). Liikerajoitukset voi näkyä myös tietyistä ruoista kieltäytymisenä niiden käsittelyn vaikeuden vuoksi. Kireä kielijänne voi näkyä myös hampaiston kehityksessä ja kitalaen muotoutumisessa. Surullisinta on, jos kireän kielijänteen vaikutuksen nähdään liittyvän vain R-äänteeseen tai vaikeuteen syödä jäätelöä, vaikka nekin tärkeitä taitoja ovat! Yksittäiset oireet ovat usein vain jäävuoren huippu.

Myös aikuisella kireä kielijänne on voinut jäädä diagnosoimatta. Aikuisella o i r e e t ovat usein kompleksisia ja monia kompensaatiokeinoja on otettu käyttöön. Oireita voivat olla mm. erilaiset kiputilat kasvojen, leukanivelen ja niskan alueilla, puheliikkeiden työläys esim. jos puhuu pitkään ja haitallinen suuhengitystapa. Voit lukea lisää kielen lepoasennon (kielen riittävän liikelaajuuden) merkityksestä tästä.

Arvioinnin kolme kulmaa

Kireän kielijänteen arvioinnissa on onnistuneen lopputuloksen ja erotusdiagnostiikan kannalta kolme tärkeää vaihetta: 

1) tunnistaa poikkeavat rakenteet, 2) tunnistaa oireet ja 3) ennen kaikkea arvioida rakenteen vaikutus toimintaan. Pelkkä rakenne ei anna riittävää perustetta leikkaukselle ja oireiden takana voi olla monia syitä.

Milloin kireä kielijänne kannattaa sitten leikata?

Kireä kielijänne kannattaa leikata AINA, jos

• rakenne on tutkittu ja rakenne rajoittaa normaalia toimintaa
• kielen toiminnassa on todettu rajoituksia liikelaajuuden ja hallinnan osalta suhteessa hengitykseen, syömiseen, nielemiseen ja puhumiseen sekä lepoasennossa.
• vanhemmat kuvaavat oireita

STOP! Lue tämä ennen arviokäyntiä!

Suinpäin leikkausajan varaaminen ei kannata! Pelkkä rakenteen korjaaminen ei automaattisesti muuta toimintaa! Siksi arvioinnin kolme kulmaa olisi ideaalitilanteessa huomioitava koko hoitoprosessissa. Toisaalta, mitä aikaisemmin toimenpiteeseen päädytään, sen vähemmän haitallisia kompensaatiokeinoja on ehtinyt vakiintumaan ja rakenteen korjaamisella päästään nopeammin takaisin normaalin kehityksen etenemiseen. Mitä vanhempana diagnoosi tehdään ja toimenpiteeseen päädytään, sen tärkeämpää on noudattaa alla kuvattua prosessia:

1) ENSIN TARVITAAN MONIAMMATILLINEN ARVIO sekä rakenteesta, oireista että toiminnasta. 

• KUKA? Toiminnan osalta puheterapeutti, myofunktionaalinen terapeutti, muu terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka erikoistunut omassa ammatissaan suun ja kasvojen alueen toimintaan ja sen arviointiin. Puheenkehityksen ja syömisen arvio Suomessa kuuluu ensisijaisesti puheterapeuttien koulutukseen.
• KUKA? Rakenteen osalta arvion tekee korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkäri/yleislääkärii. Rakenteiden arvioinnin yhteydessä on arvioitava erotusdiagnostisesti muita mahdollisia syitä oireille kuten nenähengitystavan estyminen esim. hengitysteitä tukkivan allergian tai kita- ja nielurisojen vuoksi. Rakenteiden osalta tulee arvioida myös kireän kielijänteen vaikutuksen leuan, kitalaen ja hampaiston kehitykselle. Tämän arvion voi tehdä myös hammaslääkäri.

2) SEURAAVAKSI HYVÄ VALMISTAUTUMINEN, joilla tuetaan sekä toimenpiteen että jälkihoidon onnistumista ja varmistetaan tulosten pysyvyyttä. Arvioinnin jälkeen suosittelen siis  olemaan kiirehtimättä ja valmistautumaan toimenpiteeseen sekä rakenteen että toiminnan näkökulmasta. Leikkauksen hyödyt ja sen onnistuminen on myös helpompi arvioida, kun lähtötilanne sekä rakenteen että toiminnan osalta on hyvin dokumentoitu.  

• MITÄ? Toiminnan osalta varmistetaan kielen liikkeiden hallintaa ja liikelaajuksia olemassa olevan rakenteen puitteissa > harjoitteluun totuttautuminen, motivaation kasvattaminen, hallinnan paraneminen, jälkihoitoon valmistautuminen ja vanhempien ohjaus (toteuttaja esim. puheterapeutti, imetysohjaaja)
• MITÄ? Rakenteiden osalta valmistellaan ympäröiviä lihas- ja faskiakudoksia manuaalisten terapiamuotojen avulla > jälkihoitoon valmistautuminen ja vanhempien ohjaus esim. haavan manuaaliseen hoitoon, mahdollistaa suuremman hyödyn toimenpiteestä, kun ympäröivät lihakset ja faskiakudokset eivät kiristä (toteuttaja esim. osteopaatti, fysioterapeutti)
• MITÄ? Psykologisten tekijöiden kannalta yhdessä tehty valmistautuminen antaa vanhemmille sekä tietoa että varmuutta jälkihoitoon. Usein vanhemmat jännittävät eniten itse toimenpiteen onnistumista, mutta kuitenkin jälkihoito koetaan myöhemmin itse toimenpidettä raskaammaksi. Myös vauvan/lapsen on hyvä tottua suun alueen käsittelyyn jo ennen mahdollisesti kipeää jälkihoitovaihetta. Vanhemmat ehtivät myös miettiä ja kysyä kaikki mieltä painavat kysymykset, kun toimenpiteeseen ei rynnätä liian nopeasti.
• MITÄ? Toimenpiteen osalta on hyvä etukäteen myös keskustella leikkaustavasta - tällä on erityinen merkitys siihen, millaista jälkihoitoa suositellaan (mitä ja miten operoidaan, millainen haava)

3) TOIMENPITEEN JÄLKEEN ON SYYTÄ PANOSTAA OHJATTUUN JÄLKIHOITOON moniammatillisesti tai oireiden mukaisesti kohdentaen: toteuttaja voi olla myofunktionaalinen terapeutti, puheterapeutti, fysioterapeutti, imetysohjaaja, manuaaliset terapeutit kuten osteopaatti, tarvittaessa myös lääkäri tai hammaslääkäri tai näistä ammattilaisista koostuva tiimi. Jälkihoito koostuu mm. haavan hyvästä hoidosta, lihaskireyksien purkamisesta ja toiminnan normalisoimisesta oraalimotorisella harjoittelulla tai tukemalla normaaleja toimintoja kuten imetystä, syömistä ja kielen lepoasentoa.

4) LOPUKSI SEURATAAN. Tämä vaihe on tärkeä jälkihoidon päätyttyä ja erityisesti, jos uusia oireita ilmaantuu tai toimenpiteen koettu hyöty jää vähäiseksi Joskus toimenpide onnistuu hyvin, mutta silti se voidaan myöhemmin joutua uusimaan. Joskus toimenpide ei ole riittävä ja oireet jatkuvat, joskus haava kuroutuu siten, että oireet pahenevat uudelleen ja joskus tarvitaan uudelleenarviota toiminnasta ja rakenteesta siksi, että kasvojen mittasuhteet kasvaessa muuttuvat.

Toivottavasti sait uusia näkökulmia kireän kielijänteen hoitoon. Autan mielelläni, jos sinulla on kysymyksiä aiheesta, laita viestiä! Halutessasi voit olla minuun yhteydessä arvio- tai hoitotarpeen vuoksi varaamalla ajan ajanvarauskalenterista tai ottamalla yhteyttä jonopalvelun kautta > profiiliin tästä!

Alla linkkejä, jos haluat lukea lähteitä tai lisää tietoa aiheesta:

Vertaistukea ja vertaiskokemuksia saa esim Facebookin Vauvan kireä kielijänne/tukiryhmä-ryhmästä . Myös aikuisille on oma vertaisryhmä.

SUOMEKSI: Saukkonen Anniina. 2020. Kireän kieli- ja huuli jänteen operatiivinen hoito: kirjallisuuskatsaus. 

ENGLANNIKSI: https://www.thebreatheinstitute.com/tonguetierelease.html

KÄSIKIRJA ENGLANNIKSI: Robyn Merkel-Walsh & Lori Overland. 2018. Functional Assessment and Remediation of TOTs (Tethered Oral Tissues). 

KÄSIKIRJA ENGLANNIKSI: Richard Baxter. Tongue-Tied: How a Tiny String Under the Tongue Impacts Nursing, Speech, Feeding, and More

KÄSIKIRJA ENGLANNIKSI: Sabina Saccomanno & Licia Coceani Paskay. 2020. New Trends in Myofunctional Therapy: Occlusion, Muscles and Posture 

« Takaisin blogiin