LUE LISÄÄ: Mitä myofunktionaalinen terapia on?

Kuva: LUE LISÄÄ: Mitä myofunktionaalinen terapia on?

Myofunktionaalisella terapialla vaikutetaan suun ja kasvojen alueen toimintaan ja pyritään korjaamaan lihastoiminnan häiriöitä, jotka ovat mahdollisesti kehittyneet pitkänkin ajan kuluessa. Terapia on yksillöllisesti suunniteltua ja perustuu laajaan toiminnan arvioon. Myofunktionaalinen terapia soveltuu hoitomuodoksi sekä lapsille että aikuisille. Suun ja kasvojen alueen toiminnalliset häiriöt (eng. Orofacial Myofunctional Disorders, OMD) voivat vaikuttaa mm. hengityksen häiriintymiseen, imetyksen onnistumiseen, syömisen (pureskelu ja nieleminen) kehitykseen, puheen selkeyteen, hampaiston ja purennan kehittymiseen, oikomishoidon onnistumiseen ja kasvojen luuston kasvuun ja kehittymiseen. 

 

Nenä on hengittämistä varten. Suu puhumiseen, laulamiseen, suuteluun ja syömiseen.

 

MIKÄ JOHTAA SUUN JA KASVOJEN ALUEEN TOIMINNAN HÄIRIÖIHIN? 

  • Nenähengitys ja sen toiminta on yksi elämämme perustavanlaatuisista asioista ja sen häiriintyminen sekä kertoo ongelmista että aiheuttaa ongelmia, jotka ulottuvat terveyteemme hyvin kokonaisvaltaisesti. Jos nenähengitys ei toimi, alkaa ihminen hengittämään toista mahdollista reittiä: suun kautta.
  • Riskitekijöitä nenähengityksen vaarantumiselle ovat mm. allergiat, infektiot, astma ja suurentuneet/tulehtuneet kita- ja nielurisat tai muu ylähengitysteitä ahtauttava tila.  
  • Suun ja kasvojen alueen lihasten ja niihin liittyvien toimintojen kehitys alkaa jo sikiövaikeessa. Esimerkiksi nielemistoiminto alkaa heti 12. sikiöviikolla. Joskus syy toimintahäiriöön voi löytyä rakenteiden varhaisesta kehittymisestä ja fysiologisista tekijöistä (esim. lihasjänteys).
  • Esimerkiksi kireä kielijänne (tai poski- ja huulijänne) voi rajoittaa optimaalista kehitystä kuten kielen lepoasennon ja nenähengityksen toteutumista.
  • Neurologiset häiriöt tai kehitysviiveet.
  • Haitalliset tavat, kuten tutin tai tuttipullon käyttö pitkäaikaisesti, peukalon imeminen ja nokkamukin pitkittynyt ja jatkuva käyttö erityisesti, jos on muitakin riskitekijöitä. Kaikki edellämainitut estävät kielen normaalia lepoasentoa ja provosoivat kielen liikettä eteenpäin nieltäessä.
  • Joskus syy voi olla niinkin yksinkertainen, että nenä tuntuu tukkoiselta  ja nenän kautta saatu ilmamäärä tuntuu riittämättömältä. Jos tilanne pysyy huonona pitkään, siirtyy ihminen suuhengittäjäksi ja tämä itsessään voi johtaa toimitahäiriöiden kierteeseen. Mitä enemmän nenän kautta hengittää, sen paremmin se pysyy auki. Ja toisin päin: jos nenää ei käytä, se tuntuu tukkoiselta tai vuotavalta. Urheilu on tyypillinen tilanne, jolloin usein vaihdamme suuhengitykseen.

 

MISTÄ HÄIRIÖN TUNNISTAA? MITÄ OIREITA SE AIHEUTTAA?

Suun ja kasvojen alueen toimintahäiriön oireita  a i k u i s i l l a  voivat olla mm. erilaiset kireydet ja kiputilat kasvojen tai niskahartiaseudun alueilla, pääsärky, narskutus ja hampaiden kuluminen, yönaikaiset hengityskatkokset, kuorsaus tai muulla tavalla häiriintynyt uni, nenän tukkoisuus, muutokset kielessä esim. "piparkakkureuna" ja suuhengitystavan kroonistuminen.

L a p s i l l a  suun ja kasvon alueen toiminnallisista häiriöistä voivat kertoa esimerkiksi imetyskipu tai imetyksen epäonnistuminen, sammas, refluksi, peukalon imeminen tai kynsien pureskelu, vaikeudet kiinteisin ruokiin siirtymisessä ja syömisen kehityksessä, nukkumisvaikeudet, hampaiston vaihtumisen hidastuminen ja hampaiston ahtaus, kuolaus sekä puheessa äännevirheet (R,S,L,K) ja kielen työntyminen suussa hampaiden väliin.

 

MIKSI KIELEN OIKEA LEPOASENTO JA NENÄHENGITYS OVAT NIIN TÄRKEITÄ? 

Merkittävin toiminnallinen oire (ja toisaalta myös syy) sekä aikuisilla että lapsilla on estynyt nenähengitys, mikä korvataan suuhengitystavalla. Pitkäaikainen suuhengitys taas vakiinnuttaa kielen virheellistä lepoasentoa suun pohjalla, mikä johtaa lihasten epätasapainoon monin tavoin. Kasvavilla lapsilla tämä vaikuttaa eniten kasvojen muodon kehittymiseen ja kitakaaren ja kitalaen kaventumiseen aiheuttaen ongelmia purennalle ja hampaistolle sekä uneen. Aikuisillä suuhengitys vaikuttaa eniten uneen ja tuottaa kiputiloja, kuten narskutusta ja päänsärkyjä. 

Useat suuhengityksen haittavaikutukset tulevat näkyviin unen aikana (eng. Sleep-Disorderd Breathing). Oireita voivat olla mm. kuorsaus, hengityskatkokset, levoton uni ja heräily, lapsilla yökastelu, hikoilu, unissakävely. Suuhengitys voi myös kuivattaa suuta, saada aikaan pahanhajuista hengitystä ja kurkku voi olla kipeä aamuisin kuivuessaan. Lapsilla unenaikaiset hengitysoireet voivat osaltaan vaikuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöiden ilmentymiseen väsymyksen ja keskittymisvaikeuksien kautta. Osa oireista voi olla pyrkimystä varmistaa riittävän hengityksen toteutumista. 

Suun ja kasvojen alueen häiriöt näyttäytyvät usein hyvin monisyisinä, koska toiminnot ovat niin monitahoisia ja riippuvaisia toisistaan. 

 Voit itse kokeilla avata nyt suusi ja huomaat varmasti että kielesi tulee alas leuan liikkeen mukana. Suuhengitys johtaa siis automaattisesti kielen asemaan suun pohjalla! 

Nenähengitys edellyttää kieleltä riittävää liikkuuvuutta ja hallintaa. Kieli tulisi saada rennosti, mutta aktiivisena kiinni kitalakeen siten, ettei se kosketa hampaita. Huulten tulisi olla kevyesti yhdessä ja hampaiden hieman erillään toisistaan. Ja tämän asennon pitäisi toteutua automattisesti aina. Paitsi silloin kun puhumme, laulamme, viemme ruokaa suuhun tai suutelemme.

  • KIELEN TEHTÄVÄ on muovata kitalakea, jotta hampaat mahtuvat kauniiseen riviin ja kasvojen alueen normaali luuston kehitys on mahdollista. Jos kieli makaa suun pohjalla koko yön, jää tärkeä muovaava vaikutus toteutumatta ja tämä näkyy hampaiston kehityksessä. Kitalaki muovautuu korkeaksi ja kapeaksi.
  • kielen asema ylhäällä kitalaessa tekee myös riittävän tilan nieluun nenähengityksen onnistumiselle (kielen massa ei makaa passiivisena suun pohjalla ja ”valu” nieluun nukkuessa)
  • kielen asema ylhäällä mahdollistaa alipaineen avulla leuan vakauden ja rentouden ja siten vaikuttaa myös leukanivelen toimintaan ja asentoon (millä voidaan välttää esim. öiden narskuttaminen ja kiputilat leukanivelessä, päänsärky)

 

  • NENÄN TEHTÄVÄ on sisäänhengityksessä suodattaa, kosteuttaa ja lämmittää ilma (ilman epäpuhtaudet ja taudinaiheuttajat eivät pääse suoraan nieluun ja hengitysteihin, nenä pysyy avoimena ja kosteana ja keuhkot saa sopivan lämpöistä ilmaa, jolloin esim. astmassa tuttua supistumisreaktiota ei pääse niin helposti syntymään)
  • mahdollistaa parasympaattisen hermoston aktivoitumisen (eli antaa mahdollisuuden rentoutumiselle, parasympaattisen hermoston aktivoituminen vähentää stressiä, ahdistusta ja kiihtymystä).
  • mahdollistaa pallean hyödyntämisen hengityksen moottorina (jolloin muut lihakset esim. hartioissa ei jännity turhaan)
  • mahdollistaa optimaalisen kaasujenvaihdon (hiilidioksi, happi ja typpi) ja sopivan hengitysvolyymin, jolloin happimolekyylejä saadaan vapautettua enemmän lihasten käyttöön (paremmin happea saavat aivot toimivat paremmin ja toisaalta yöllä taas uni on levollisempaa ja jaksaminen ja keskittyminen seuraavana päivänä parempaa). Nenähengitys on 5-15% tehokkaampaa kuin suuhengitys.

 

MITÄ TAVOITTEITA MYOFUNKTIONAALISELLA TERAPIALLA ON? 

Myofunktionaalisessa terapiassa keskitytään suun ja kasvojen lihaksiin erityisesti toiminnan kautta. Terapia ei kuitenkaan ole pelkkää kielijumppaa vaan tavoitteena on mahdollistaa nenähengityksen toteutuminen, opettaa kielen oikea lepoasento ja ohjelmoida lihasten yhteistoimintaa siten, että haitalliset oireet vähenevät ja normaalit toiminnot puheessa, hengityksessä ja syömisessä mahdollistuvat. Usein nenähengitystapaa joudutaan harjoittelemaan ja nenän luontaista sisäänhengitysvastusta ja hiilidioksidin sietoa kehossa parantamaan. Mitä huonommin siedämme hiilidioksidia kehossamme, sitä kovemmin haluaisimme hengittää. Keholle paras hengitys on kuitenkin tahdiltaan rauhallista, kevyttä, hiljaista ja palleaa aktivoivaa.

 

MITEN TERAPIA TOTEUTUU? 

Haluaisitko siis hengittää helpommin? Haluatko kokea täydellisen yöunen ja rentouden myös päivällä? Apua syömiseen ja nielemiseen? Helpottaa suun kuivumista, narskuttelua tai kuorsausta? Korjata virheellisiä äänteitä? 

Myofunktionaalinen terapia vaatii päivittäistä työskentelyä. Usein kuitenkin aktiivinen harjoitteluaika on päivittäin alle 15 minuuttia ja on siten useimmille mahdollista. Yhtä tärkeää kuin aktiivinen harjoittelu, on tapojen muuttaminen arjessa. Tämä vie hieman enemmän aikaa, mutta vakiinnuttaa uusia tapoja loppuelämän ajaksi, jotta aktiivista harjoittelua ei jatkossa tarvita. Jokaisen terapiaprosessi sovitaan yksilöllisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan ja kuntoutus aloitetaan arvioinnilla. Terapiakerran pituus voi vaihdella, yleisimmin 20-40 minuuttia kerran kahdessa viikossa tai kerran kuukaudessa riittää. Terapia voi toteutua vastaanotolla tai etäyhteydellä. Terapiakerroilla ohjataan aktiivista kotiharjoittelua. 

 

MITEN TERAPIAAN PÄÄSEE? 

Myofunktionaalinen terapia voi olla osa laajempaa puheterapeuttista kuntoutusta tai kohdentua tarkkarajaisemmin todettuun toimintahäiriöön. Terapiaan ei tarvita lähetettä, jos hakeutuu hoitoon itse maksaen. Lääkärin lähetteellä on mahdollista saada korvausta oman vakuutuksen kautta, riippuen vakuutuksen ehdoista. Jos myofunktionaalinen terapia on osa puheterapeuttista kuntoutusta, voi hoitoon hakeutua kuntien maksusitoumuksella tai osana KELA:n vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jolloin terapia toteutuu kuntoutussuunnitelman mukaisena. 

Myofunktionaalinen terapia on usein yhteistyötä. Ennen kuntoutusta lääkärin on hyvä arvioida mm. ettei nenähengitykselle ole rakenteellisia esteitä tai hoitamatonta allergiaa. Hammaslääkäri pystyy arvioimaan ja hoitamaan hampaiden ja suun tilannetta. On erittäin tärkeää, että kitalaessa on riittävästi tilaa, jotta kielen lepoasento voi toteutua. Myofunktionaalinen terapeutti arvioi ja hoitaa näiden alueiden toimintaa. Lisäksi voi olla tarpeen hoitaa lihastasapainoa ja lihaskalvojen kireyksiä manuaalisessa terapiassa (hieroja, osteopaatti) tai saada tukea esim. imetysohjaajalta.

 

ALOITA TÄSTÄ! 

Olen luonut sinulle oma-arvion (ei vielä aktivoitu, tulossa pian!), jolla voit kartoittaa tilannettasi jo ennen yhteydenottoa. Jos huolesi herää ja koet, että haluat laajemman arvion, voit olla yhteydessä minuun joko varaamalla ajan kalenterista tai lähettämällä viestin jonopalvelun kautta, jolloin olen yhteydessä sinuun. Voit ottaa huolesi puheeksi myös lääkärisi tai hammaslääkärisi kanssa tai lapsesi neuvolassa, josta sinua ohjataan eteenpäin. Voit etsiä myofunktionaalisia terapeutteja Valitseterapia-palvelusta hakusanalla.

LUE LISÄÄ: 

https://www.asha.org/public/speech/disorders/orofacial-myofunctional-disorders/ 

https://www.iaom.com/faq/

Oral dysfunction as a cause of malocclusion 

Profiilikuva: Tanja Pohjankoski

Tanja Pohjankoski

Terapeutin profiili »

Miten hakeudun vastaanotolle?

VARAA JA MAKSA ITSE

Ajanvarauskalenteriin päivitän aikoja, jotka sopivat parhaiten yksittäisiin ohjauksiin tai neuvontakäynteihin. Voit varata ja maksaa käynnin itse tai hakea korvausta vakuutusyhtiöstäsi lääkärin lähetteen perusteella.

KUNNAN TAI ERIKOISAIRAANHOIDON MAKSUSITOUMUS

Pidempiaikaiseen kuntoutukseen tarvitset julkisessa terveydenhuollossa laaditun kuntoutussuunnitelman ja maksusitoumuksen. Jos haluat tiedustella vapaita terapiapaikkoja, ota yhteyttä mieluiten jonopalvelun kautta. Voit kuvailla lyhyesti kuntoutustarvetta (tavoite, kerrat, toteutuspaikka, maksaja). Muistathan että henkilö-/potilastietojen luovuttaminen sähköpostitse ei ole suositeltavaa.

KELAN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Toimin Kelan palveluntuottajana osassa Varsinais-Suomen kuntia (mm. Turku, Lieto, Masku, Paimio, Nousiainen, Raisio). Mikäli sinulla on jo Kelan kuntoutuspäätös ja haluat tiedustella vapaita terapiapaikkoja, ota yhteyttä mieluiten jonopalvelun kautta. Voit kuvailla lyhyesti kuntoutustarvetta (tavoite, suositellut käyntikerrat, maksaja). Muistathan, että henkilö-/potilastietojen luovuttaminen sähköpostitse ei ole suositeltavaa. Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta voit lukea osiosta "Lue lisää".