Neurodivergenssi ja seksuaalisuus – miksi kokemukset voivat olla erilaisia?
Seksuaalisuus on herkkä ja syvän henkilökohtainen osa ihmisyyttä. Se on paljon enemmän kuin seksi. Seksuaalisuus liittyy kehoon, läheisyyteen, kosketukseen, nautintoon, identiteettiin, ihmissuhteisiin ja siihen, miten koemme itsemme osana tätä maailmaa.
Moni neurodivergentti ihminen kertoo huomanneensa jo nuorena olevansa jollakin tavalla erilainen kuin muut. Tämä kokemus erilaisuudesta ja omanlaisesta tavasta kokea maailmaa heijastuu usein myös seksuaalisuuteen, ihmissuhteisiin ja tapaan olla läheisessä yhteydessä toisiin ihmisiin.
Aistien maailma ja yksilölliset tarpeet
Neurodivergenssi voi vaikuttaa siihen, miten käsittelemme aistihavaintoja, ja tämä näkyy usein myös siinä, miten koemme läheisyyden ja kosketuksen. Jotkut kokevat kosketuksen poikkeuksellisen voimakkaana – joko erittäin miellyttävänä, turvallisena ja maadoittavana tai vastaavasti kuormittavana ja haastavana.
Tarpeemme ovat moninaisia.
Läheisyyden kaipuu: Jotkut ihmiset tarvitsevat paljon fyysistä läheisyyttä ja ihokosketusta voidakseen hyvin.
Oma tila: Toiset tarvitsevat enemmän omaa tilaa, rauhaa ja aikaa palautuakseen. Tällöin kosketus voi vaatia erityistä ennakointia, turvallisuutta ja herkkyyttä.
Tunteiden intensiteetti: Osa neurodivergenteistä ihmisistä kuvaa kokevansa tunteita, ihastumista ja seksuaalista kiinnostusta hyvin syvästi ja intensiivisesti.
Aseksuaalisuus ja neutraalius: Toisille seksuaalisuus ei ole elämässä kovinkaan keskeisessä roolissa, eikä seksuaalisen kiinnostuksen vähäisyydessä ole mitään väärää.
Mikään näistä tavoista kokea tai olla kokematta ei ole väärin. Neurodivergentit ihmiset eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan jokaisen kokemus, tarpeet ja elämäntarina ovat yksilöllisiä.
Neurodivergenssi ei ole seksuaalisuuden ongelma
Neurodivergenssi ei itsessään ole seksuaalisuuden ongelma. Haasteita syntyy usein silloin, kun oma tapa kokea maailmaa kohtaa ympäristön odotukset, normit tai väärinymmärrykset.
Moni on saanut elämänsä aikana viestejä siitä, millainen pitäisi olla, miten läheisyyttä pitäisi ilmaista tai millainen seksuaalisuus on “normaalia”. Jos oma kokemus poikkeaa näistä odotuksista, ihminen saattaa alkaa epäillä itseään tai ajatella olevansa vääränlainen.
Todellisuudessa seksuaalisuudessa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tuntea, haluta tai olla. Hyvinvointi alkaa usein siitä, että omille kokemuksille ja tarpeille annetaan lupa olla olemassa.
Maskaaminen ja yhteys omiin tarpeisiin
Yksi merkittävimmistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on aitous.
Monelle neurodivergentille ihmiselle maskaaminen – eli pyrkimys sopeutua ympäristön odotuksiin ja peittää omia luontaisia piirteitä – on tullut tutuksi jo varhain elämässä. Tämä mukautuminen voi ulottua myös kaikkein intiimeimmille alueille, kuten ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen ja oman kehon kokemiseen.
Kun energiaa kuluu siihen, että yrittää olla sellainen kuin muut odottavat, yhteys omiin tarpeisiin voi vähitellen hämärtyä.
Silloin voi olla tärkeää pysähtyä kysymään:
* Mistä minä oikeasti pidän?
* Mikä tuntuu hyvältä minun kehossani?
* Mitä minä haluan?
* Mitä minä en halua?
Nämä ovat merkityksellisiä kysymyksiä meille kaikille. Ne korostuvat erityisesti silloin, kun opettelemme vähitellen riisumaan rooleja, luopumaan suorittamisesta ja tutustumaan siihen, keitä todella olemme.
Lupa olla oma itsensä
Ehkä yksi tärkeimmistä asioista seksuaalisuudessa, ihmissuhteissa ja omassa kehossa elämisessä on lupa olla oma itsensä.
Se tarkoittaa vapautta olla olematta sellainen kuin muut odottavat. Se tarkoittaa myös lupaa kuunnella omia tarpeita, omia rajoja ja omaa tapaa kokea läheisyyttä.
Seksuaalisuudessa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla, tuntea tai kokea. Jokaisen suhde omaan kehoon, läheisyyteen ja seksuaalisuuteen rakentuu yksilöllisesti elämänkokemusten, temperamentin, ympäristön ja omien tarpeiden pohjalta.
Joskus hyvinvointi alkaa siitä, että lakkaamme yrittämästä olla sellaisia kuin kuvittelemme muiden odottavan meidän olevan.
Kun annamme itsellemme ja toisillemme tilaa hengittää vapaasti ilman jatkuvia suorituspaineita, luomme samalla turvallisen ympäristön, jossa aito kohtaaminen, yhteys ja syvä lepo voivat tulla mahdollisiksi.
🍃 Millaisia ajatuksia tämä herättää sinussa?
Olen Satu Ristilä, seksuaaliterapeutti, seksuaalineuvoja, kognitiivinen lyhytterapeutti, nepsy-valmentaja sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Olen työskennellyt ihmisten hyvinvoinnin, kuntoutuksen ja kohtaamisen parissa yli 30 vuoden ajan.
Urani aikana olen saanut kulkea monenlaisten ihmisten rinnalla. Erityisen läheisiä minulle ovat neurokirjon henkilöt, vammaiset ihmiset, heidän läheisensä sekä kaikki ne, jotka ovat joskus kokeneet olevansa erilaisia, ulkopuolisia tai vääränlaisia.
Uskon, että jokaisella ihmisellä on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään.
Terapeuttina olen rauhallinen, lämmin ja helposti lähestyttävä. Vastaanotollani ei tarvitse esittää vahvaa, pärjäävää tai täydellistä. Voit tulla juuri sellaisena kuin olet – myös silloin, kun sanat ovat hukassa tai elämä tuntuu raskaalta.
Työskentelen erityisesti seksuaalisuuteen, ihmissuhteisiin, läheisyyteen, häpeään, itsetuntoon, neurokirjon erityispiirteisiin sekä elämän erilaisiin kriiseihin liittyvien teemojen parissa. Minulla on kokemusta myös traumaattisten kokemusten, ulkopuolisuuden tunteen, maskaamisen, identiteetin ja oman paikan etsimisen käsittelystä.
Ajattelen ihmistä kokonaisuutena. Mielen lisäksi huomioin kehon, hermoston kuormituksen, elämäntilanteen sekä ympäristön vaikutukset hyvinvointiin. Moni asiakkaani on elänyt pitkään selviytymismoodissa – suorittaen, mukautuen tai kantaen vastuuta muista. Terapiassa pysähdymme tutkimaan, mitä sinun hyvinvointisi ja elämäsi juuri nyt tarvitsevat.
Luonto on ollut tärkeä osa omaa elämääni ja palautumistani. Siksi myös työskentelyssäni näkyvät toisinaan luonnon, kehollisuuden ja hermoston säätelyn merkitys. Uskon, että hyvinvointi syntyy usein pienistä asioista: turvallisuuden kokemuksesta, hyväksytyksi tulemisesta ja siitä, ettei kaikkea tarvitse kantaa yksin.
Vastaanotolleni ovat tervetulleita kaikenlaiset ihmiset, erilaiset elämäntilanteet ja identiteetit. Minulle tärkeintä on kohdata ihminen kunnioittavasti, aidosti ja ilman ennakkoluuloja.
Et tarvitse valmiita vastauksia tai selkeää suunnitelmaa tullaksesi terapiaan. Riittää, että otat ensimmäisen askeleen. Loput voimme tutkia yhdessä.