10 x masennuksen oireet - Tiedätkö, mistä masennus johtuu?

Kuva: 10 x masennuksen oireet - Tiedätkö, mistä masennus johtuu?

Mitkä ovat masennuksen oireet? Mikä masennukselle altistaa? Mikä on masennuksen kehä? Tunnista sairaus ja hae apua jo oireiden alkuvaiheessa.

Masennus voi näyttäytyä vetäytymisenä ja synkkyytenä. Toisaalta se voi myös ilmetä silloin, kun kaikki on hyvin, mutta silti mikään ei kuitenkaan tunnu miltään. Iloa ei ole. Masennus voi olla näissä ääripäissä ja kaikkea siltä väliltä. Masennuksella on monta olomuotoa ja erilaisia vaikeusasteita. Puhekielessä masennuksesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa joko diagnosoitua masennusta tai jonkin elämäntapahtuman aiheuttamia masennusoireita tai masentuneisuutta.

Masennuksen oireet

Masennuksen oireet ovat yksilöllisiä ja niiden määrä voi vaihdella. Oireet vaikuttavat usein ihmissuhteisiin, työssä ja opinnoissa jaksamiseen sekä itsestä huolta pitämiseen. Masennusoireita tai masentuneisuutta voi ajoittain kokea jokainen ja erilaiset kuormitustekijät elämässä voivat aiheuttaa niitä ilman, että kyse on lääketieteellisesti määritellystä masennustilasta. Lievätkin oireet voivat kuitenkin pitkittyessään johtaa masennukseen, joten niihin on hyvä hakea apua jo alkuvaiheessa.

Masennuksen keskeisiä oireita ovat mielialan lasku ja mielihyvän kokemisen väheneminen.

Lisäksi tyypillisesti masennukseen liitetään seuraavanlaisia oireita:

  • jaksamattomuus
  • unihäiriöt
  • itseluottamuksen väheneminen
  • ärtyneisyys
  • itsesyytökset
  • toimeen ryhtymisen vaikeus
  • ruokahalun muutokset
  • näköalattomuus
  • mielen ja liikkeiden hidastuminen tai kiihtyminen
  • vaikeus keskittyä

Eri masennuksen tilat

Masennus luokitellaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja psykoottisen tilaan. Diagnoosin tekee aina lääkäri. Lievää masennusta sairastava pystyy usein käymään töissä tai opiskelemaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, mutta ne vievät tavanomaista enemmän voimavaroja. Keskivaikea masennustila huonontaa usein selvästi toimintakykyä. Vaikeat masennustilat vaikuttavat lamauttavasti toimintakykyyn. Masennuksen muotoja ovat myös kaamosmasennus ja synnytyksen jälkeinen masennus. 

Kuinka moni sairastuu masennukseen?

Masennusta sairastaa vuosittain yhtäaikaisesti noin 5-7% suomalaisista. Jossain vaiheessa elämäänsä masennusta sairastaa 20% eli joka viides. Kyseessä on siis yleinen sairaus, joka on naisilla 1,5-2 kertaa yleisempi kuin miehillä. Masennuksen kanssa yhtaikaa voi esiintyä muun muassa ahdistuneisuushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä tai päihdehäiriöitä. 

Mistä masennus johtuu?

Masennukseen sairastuminen ei ole koskaan sairastuneen syy. Masennus on harvoin seuraus mistään yksittäisestä asiasta eikä erityistä juurisyytä sille voida nimetä. Perinnöllisyys, kasvuolosuhteet ja elämässä kohdatut kuormittavat asiat vaikuttavat alttiuteen sairastua. Kuormitusta voivat aiheuttaa sekä iloiset että ikävät elämänmuutokset. Ero, kiire, rahahuolet, ihmissuhdehuolet, työelämään liittyvät paineet, lapsen syntymä tai läheisen kuolema voivat aiheuttaa oireita tai toimia masennuksen laukaisevina tekijöinä. 

Masennus aiheuttaa kehän, jossa ajatukset, tunteet ja toiminta vahvistavat toisiaan haitalliseen suuntaan. Kehä toimii siten, että negatiivinen ajatus saa aikaiseksi mielialan laskua ja alakulon tunteita. Tunteet aiheuttavat esimerkiksi väsymystä, jonka seurauksena voi olla kotiin vetäytyminen. Vetäytyminen puolestaan aiheuttaa lisää negatiivisia ajatuksia, vahvistaen tätä kehää edelleen. Ajatukset ja tulkinnat ovat masentuneilla usein vääristyneitä, mikä lisää negatiivista käsitystä itsestä ja ympäristöstä. Masennuksesta toipumisen kannalta on hyödyllistä oppia tunnistamaan itsessään tämä kehä, jonka jälkeen on mahdollista alkaa kyseenalaistaa ja muokata sekä omia ajatuksia että toimintaa hyvinvointia lisäävään suuntaan, pienin askelin.

Masennus on yleinen ja hoidettavissa oleva sairaus. Lue tästä, miten masennusta voidaan hoitaa ja kuinka siltä voi suojautua.

Kirjoittaja Sanna Mäki on psykoterapeuttiopiskelija, lyhytterapeutti ja sosionomi Yamk. Voit tutustua häneen Valitseterapiassa, hänen verkkosivuillaan tai Instagramissa @terapeutti.sanna.

Täältä löydät heti vapaat ajat terapeuteille.

Mikäli koet tarvitsevasi apua kiireesti, löydät täältä valtakunnallisen kriisipuhelimen tiedot.