Kirjoittaminen – miten voin kirjoittamalla auttaa oman elämäni laatuun?

Moni voi ajatella kirjoittamisen olevan viestintää: asioiden välittämistä toisille. Kirjallisuusterapeuttisesta näkökulmasta kirjoittamisen voisi ajatella olevan myös viestintää, mutta ennen kaikkea viestintää itselle. Kun kääntää katseen sisäänpäin, pysähtyy omien ajatusten ääreen ja kirjoittaa, voi saada uutta tietoa itsestään. Mitä ajatuksia itsellä on? Mikä on minulle tärkeää? Elänkö omien ajatusteni mukaan? Huiske on aikamoista arjessa, ja välillä sitä ei ehdi edes kuunnella omia ajatuksia. Kunhan selviytyy päivästä toiseen.

Jossain vaiheessa voi tulla tarve päästä pois siitä mylläkästä, tai joskus keho ilmoittaa että nyt riitti.

Omannäköisen elämän aloittaminen olisi tietty hyvä aloittaa ennen pakollista stoppia.

Voiko kirjoittamalla oikeasti vaikuttaa oman elämänsä laatuun?

Moni kirjailija on kertonut kirjoittaminen olevan terapeuttista,vaikka kirjoittamisella heille ensisijainen tavoite onkin kirjan synnyttäminen. Jo muinoin tiedetään kuinka shamaanit lausuivat loitsuja seremonioissa. Egyptistä on löydetty vanha kirjaston oven päälle ollut kyltti: Lääkettä sielulle. Sanojen terapeuttinen voima tunnettiin Egyptin lisäksi Kreikassa ja Roomassa. Sanojen vaikutuksen kuulijaan tiesivät puhujat kun opastivat heitä viisauksissaan ja antoivat ohjeita. Sanojen vaikutus mieleen ja sairauksiin oli tiedossa. 1800-luvulla mielisairaaloihin perustettiin kirjastoja. Mikä tahansa kirja (matka/historia/romaani) olisi hyvä ja olisi kuntouttava sekä mieltä virkistävä.

Ala sai nimityksen bibliotherapy, josta kehittyi myöhemmin poetry therapy (runo terapia).

Suomessa kirjoittamisen ja lukemisen parantavasti voimasta kirjoitti ensimmäisen kerran mielisairaanhoidon oppikirjassa v. 1924 Karin Neuman Rahn. Eli kyseessä ei ole mikään uusi suuntaus.

Kirjallisuusterapiassa keskiössä on osallistuja, ohjaaja ja teksti. Teksti voi olla osallistujan itsensä kirjoittamaa tai sitten valmis, jonkun muun kirjoittama teksti (esim. kirja/sarjakuva/artikkeli/runo). Ohjaaja ja osallistuja keskustelevat tunteista, jotka osallistujalla kumpuavat valitusta tekstistä.

Ohjaaja voi auttaa osallistujaa tunnistamaan tunteet, joita osallistujalla kumpuaa tekstistä ja niistä keskustellaan. Kun tekstiä luodaan itse, niin tarkoituksena ei ole luoda laadukasta tai täydellisen virheetöntä tekstiä, vaan omien tunteiden ja ajatusten käsittelyä. Kirjottaja voi joskus itsekin yllättyä kirjoittamistaan asioista.

Asiakas voi siis kirjoittaa tekstejä kotona valmiiksi antamieni aiheiden ja ohjeistukseni pohjalta,

ja näitä tekstejä voimme käsitellä yhdessä keskusteluissa. Voimme yhdessä valita myös kirjoja, jotka ovat aiheeseen sopivia ja keskustella tarinan roolihahmoista ja peilata niitä omiin kokemuksiin. Jos olet kiinnostunut kohentamaan vointiasi tai lisäämään itsetuntemustasi kirjoittamalla, niin ole rohkeasti yhteydessä niin jutellaan mikä olisi sinulle mielekäs tapa toimia!

« Takaisin blogiin