Hengitysterapia – enkö muka osaa hengittää?!

Hengitysterapiassa tarkastellaan ensin omia tapoja hengittää. Tapasi hengittää voi kertoa paljon siitä miten sinulla elämässä muuten menee.

Jos hengität pintahengitystä — eli niin että hengittäminen tapahtuu apulihaksilla (hartiat/niska) — eikä ilma mene palleaan asti, hartiasi ovat todennäköisesti jumissa, joka aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä. Kurkunpää osallistuu myös avustamaan niskan ja hartioiden kanssa ja näin pintahengittäminen voi aiheuttaa myös äänenkäytön ongelmia. 

Oikeanlainen hengintysmekaniikka vaikuttaa moninaisesti terveyteen. Oikeanlainen hengittäminen edistää jopa ruuansulatusta ja aineenvaihduntaa, kun pallean toiminta tehostuu ja hapensaanti kasvaa. Ei ole kuitenkaan tarvetta edes ymmärtää anatomiaa, jotta voisi oppia hengittämään paremmin.

Hengittämisellä on monia tehtäviä ( pääasiallinen tehtävä on keuhkojen tuuletus ja kaasujen vaihto). Hengittämisellä voi myös säädellä tunteita, ahdistusta ja kipua. Aiemmat tapahtumat (käsittelemättömät/traumaattiset kokemukset) voivat vaikuttaa tapaamme hengittää. 

Stressi vaikuttaa niin mieleen kuin kehoon. Stressi voi olla salakavalaa ja voi olla, ettei henkilö itse edes tunnista stressiä. Stressitekijäkin voi olla poistunut, mutta kehossa stressireaktio jatkuu. Ihmisen elimistö sopeutuu tilanteeseen (olemme tosi sopeutuvaisia), mutta paineensietomme laskee jos meillä on pitkittynyttä stressiä. Olemme kuormittuneita ja kun hengitys ei pääse virtaamaan luonnollisena, vie se enemmän energiaa eli voimia.

Hengistysterapiassa ihminen nähdään kokonaisuutena eli siihen kuuluu fyysisyys, psyykkisyys ja sosiaalisuus. Joka tarkoittaa sitä, ettei ole yhtä tapaa tai rytmiä miten meidän pitäisi hengittää. On olemassa paljon hengitysharjoituksia ja tapoja, miten voit esimerkiksi päästä eri vaivoista eroon, lisätä keskittymistä ja luovuutta yms. Ne ovat varmasti hyviä ja toimivia. Kaikista parasta olisi tietenkin se, että arjessa tapahtuva hengitys olisi virtaavaa ja happi kulkisi. Fysiologiset pulmat (selkäkipu yleinen) saattaa johtua psyykkisistä syistä. Nykyään ajatellaan myös toisinpäin: kehon kautta voi vaikuttaa psyykkeeseen. Eli kun alat liikkua ja keho vetreytyy, niin sinulle tulee myös parempi mieli.

Hengitysterapia-tapaamisella alamme tutkailemaan miten asiakas hengittää. Se, että havaitset itse hengityksesi ja tutkailet missä  hengitys virtaa ja missä ei, 

on hyvä alku. Onko hengitys kiivasta vai rauhallista. Onko se niukkaa vai jännittynyttä. Opetellaan itsen rauhoittamista ja rentoutumista. Kun hengitys tasaantuu tai osataan muuttaa yliaktiivista hengittämistä, niin väsymys voi kadota ja olo on virkeämpi. Virkeänä elämä näyttää toisenlaiselta.

Hengitysterapiaan voi tulla vain yhden kerran tai useamman. Voi olla, että yhdellä kerralla pääset kiinni ajatuksesta, miten itse voit vaikuttaa hengityksellä hyvinvointiisi. Tai voi olla, että neljä kertaa on sinulle parasta. Jokainen on yksilö, eli etukäteen on vaikea tietää mikä on tilanne tapaamisten suhteen. 

Päämääränä on opetella tunnistamaan ja ihmettelemään omia tapoja ja ajatuksia. Vaikka työ on suurimmalta osin sisältäpäin tehtävää, niin uudella tavalla hengittäminen voi tuntua vaikealta fyysisesti. Hengityslihakset ovat voineet heikentyä, mutta ei hätää, ne vahvistuvat taas käytössä.

Lähtökohtana hengitysterapian aloitettaessa on halu kehittyä ja voida paremmin. 

Aina voi hengittää, hengitys kulkee aina mukana ja se on ilmaista.

« Takaisin blogiin