"Miksi KAIKKI muut ehtivät ja jaksavat KAIKEN, ja minä en jaksa MITÄÄN?"
Usein puhun asiakkaiden kanssa riittämättömyyden tunteesta ja siitä, että yhteiskunta tuntuu jotenkin vaativalta. Monella on pitkät to do -listat kotona ja töissä, ja tunne siitä, että kaikki on aina kesken, aika ei riitä kaikkeen mitä haluaisi tai pitäisi tehdä. Ja kuinka helposti me lähdemme sitten vielä vertaamaan itseämme muihin, tietoisesti tai tiedostamatta.
”Naapurin Ville käy lenkillä joka päivä – minunkin pitäisi. Sisko jaksaa tehdä itselleen vihermehua joka aamu – minunkin pitäisi. Kollega töissä aloitti opiskelut – minunkin pitäisi. Ystävä testaa iltaisin ihania uusia kasvisruokareseptejä – minunkin pitäisi. Se sometyyppi viettää aikaa ystäviensä kanssa koko ajan erilaisissa juhlissa – minunkin pitäisi. Ja joku ihminen näytti olevan kävelyllä puolisonsa kanssa käsi kädessä – meidänkin pitäisi. Ja äidinkumminkaima harrastaa lapsensa/koiransa kanssa kaikkea kehittävää – minunkin pitäisi.”
Ja kuin huomaamatta meidän mieleemme alkaa piirtyä kuva yhdestä ihmisestä, joka lenkkeilee päivittäin, tekee vihermehua aamuisin, opiskelee työn ohessa, kokkailee iloisena terveellistä ruokaa ja juhlii ystäviensä kanssa viikoittain ja muun vapaa-ajan käy kävelyllä puolisonsa kanssa käsi kädessä tai on agility-kentällä koiransa kanssa. Minunkin siis pitäisi pystyä kaikkeen tähän, kun KAIKKI muutkin pystyvät.
Moni aikuinen tämän vääristyneen kuvion kyllä tunnistaa ja tietää, että muihin vertaaminen on turhaa ja lähes aina myös täysin harhaanjohtavaa. Silti me teemme sitä – vertailemme itseämme muihin - ja tunnemme sen myötä helposti riittämättömyyttä. Ja tavallaan pidämme itsekin koko ajan yllä tätä jatkuvaa ”yhteiskunnan vaativuutta”. Nimittäin kun minä postaan someen kuvan siitä, kun kävin lenkillä, jollekin juuri se kuva voi aiheuttaa suuren riittämättömyyden tunteen ja ajatuksen, että hänenkin pitäisi käydä lenkillä.
Tarkkana saa siis olla, erityisesti somessa, jossa harvoin (jos koskaan) on koko totuus esillä. Tätä kuviota kannattaa hetki tietoisesti ajatella, ja miettiä ihan rauhassa mihin omaa aikaansa haluaa/pystyy juuri tässä elämänvaiheessa käyttämään ja mihin haluaa omassa elämässä keskittyä. Ja hyväksyä ja sisäistää se fakta, että KUKAAN ei tee KAIKKEA.
Lempeyttä alkavaan syksyyn <3
Lämpimästi tervetuloa terapiaan
Heippa, olen Kati, yksilö-, ja pariterapeutti Keravalta. Vastaanottoni sijaitsee Keravan keskustassa, ja myös etätapaamiset ovat mahdollisia.
Terapeuttina tarjoan luottamuksellisen ja turvallisen tilan, jossa voit tutkia elämääsi ja löytää uusia näkökulmia. Olen läsnä, empaattinen ja tarvittaessa sopivasti haastava – tavoitteenani on auttaa sinua kohti parempaa tasapainoa ja ymmärrystä itsestäsi. Koulutukseltani olen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Suomalainen eroseminaari -ohjaaja, ja olen opiskellut myös tunnekeskeisen pariterapian perusteet. Vastaanotolleni ovat tervetulleita sekä yksilöt että parit.
Pariterapia – yhteyttä ja ymmärrystä
Pariterapiaan hakeudutaan esimerkiksi kommunikaation haasteiden, arjen sujumattomuuden tai vaikeiden keskusteluaiheiden vuoksi. Se tarjoaa tilan käsitellä myös esimerkiksi pettämistä, eroajatuksia tai jo tehtyä eropäätöstä. Terapeuttina olen puolueeton ja molempia varten – autan paria vahvistamaan yhteyttään, syventämään ymmärrystä itsestään ja toisistaan sekä löytämään uusia tapoja kohdata haasteet yhdessä.
Pariterapiaan kannattaa hakeutua mieluummin ajoissa kuin liian myöhään. Voit tulla pohtimaan parisuhdettasi myös yksin, jos kumppanisi ei syystä tai toisesta halua osallistua.
Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi aitona itsenään
Terapiassa syvennytään itsetuntemukseen ja itsemyötätuntoon, ja vaikeitakaan tunteita ei tarvitse kohdata yksin. Mikään asia ei ole liian suuri tai pieni yhdessä pohdittavaksi. Olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni juuri sellaisena kuin olet.
Lisää tietoa minusta ja ajatuksistani löydät instagramista: terapiahuone_kati sekä nettisivuiltani: terapiahuone.net
Asiakkaiden palautetta minusta:
“On mahtavaa kun uskallat sanoa nätisti mutta suoraan. Varmaan isoimpia ahaa-elämyksiä aikoihin. Ei aina pääse eteenpäin pään silittelyllä”
“Eka tapaaminen jännitti hirveästi mutta ei se ollutkaan kauheaa. Nykyään odotan tapaamisia innolla”
“Oli yllättävän helppoa puhua kanssasi asiasta, josta en ole kunnolla puhunut kenellekään koskaan aikaisemmin.”
“Keskusteluissamme on eteenpäin menevä ote, se on hienoa.”
“Miten osaatkin kuunnella ja kuulla asioita, joita itse en ole edes tajunnut. Ja miten helppo sinulle on puhua. Tapaamisen jälkeen olin ihan loppu ja itkuinen, mutta silti oli helpompi hengittää. Kiitos.”
“Tapaamiset ovat olleet antoisia ja olet löytänyt yllättäviäkin näkökulmia, ja sitä kautta avannut omaa ajatteluani omasta käyttäytymisestä ja omista ajatuksistani. Kiitos.”