Hyvä kommunikaatio parisuhteessa – mitä se itseasiassa tarkoittaa?

Moni luokseni pariterapiaan saapuva asiakas kertoo, että suhteen kommunikaatio ei oikein toimi. On sellaisia asioita, joista on hankala puhua, tulee helposti riitaa tai mykkäkoulua, tai asiat vain jäävät arjen kiireissä puhumatta. Pelätään, että toinen loukkaantuu eikä haluta satuttaa. Jätetään puhumatta, kun halutaan suojella tai hermostutaan heti kun toinen aina ”jankuttaa” samasta asiasta. Riidellään, mutta ei saada asiaa sovittua eikä palata siihen enää. Tai sitten puhutaankin jo ihan liikaa ja vain silkan puhumisen takia; paljolla puheella voi nimittäin myös peittää kipeitä asioita. Paljon siis erilaisia tilanteita, paljon erilaisia asioita pinnan alla tulematta nähdyksi ja päivänvaloon.

Mitä se parisuhteen hyvä kommunikaatio sitten oikeasti ja käytännössä tarkoittaa? Yksinkertaistettuna kykyä ilmaista itseään, kykyä kuunnella toista ja kykyä olla kunnioittava.

On tärkeää osata ilmaista itseään, eli kertoa ajatuksistaan, toiveistaan, tunteistaan ja tarpeistaan toiselle. Ääneen ja riittävän selkeästi, niin että toinen ymmärtää. Ei siis ”olettaa”, että toinen tietää kertomattakin. Ei ajatellen, että ”jos minua yhtään tunnet ja rakastat, niin tajuat kyllä sanomattakin, että…”. Kyllähän me toki joskus voimme tajuta puolisomme ajatukset ilman sanojakin ja osua ihan oikeaan, mutta siinä on AINA riski, että pieleen menee. Joten ääneen ne ajatukset pitää kertoa, jos haluaa toisen niistä tietävän. Itsensä ilmaisu voi olla vaikeaa erityisesti silloin, jos ei tunnista itse omia tunteitaan tai löydä niihin sanoja. Tai jos kokee, että toiselle ei syystä tai toisesta ole turvallista puhua.

Kuunteleminen erityisesti silloin kun joutuu kuulemaan jotain mistä on eri mieltä, tai mitä ei haluaisi kuulla, voi olla todella vaikeaa. Jos huomaat miettiväsi toisen puhuessa, että ”kunhan tuo kohta lopettaa niin aion kyllä sanoa, että…” niin itseasiassa et enää kuuntele. Tai kuuntelet vain vastataksesi, et ymmärtääksesi.

Vaikeat keskustelut vaativat onnistuakseen myös molemminpuolista kunnioitusta, luottamusta siihen, että vaikka tunteet kuumenisivat, toinen ei minua hauku, nimittele tai mitenkään muutenkaan vahingoita. Luottamusta siihen, että olen turvassa tässäkin ja näiden hankalien tunteiden kanssa.

Hyvissäkin parisuhteissa riidellään ja täydellistä kommunikoijaa tai parisuhdetta ei tietysti ole olemassakaan, siihen ei siis kannata turhaan tähdätä. Omia kommunikointitaitojaan kannattaa kuitenkin kehittää ja siinä myös pariterapeutti voi olla apuna. Tärkeää on, että parisuhteessa on molemmilla kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus.

Profiilikuva: Kati Eskelinen

Kati Eskelinen

Terapeutin profiili »

Olen koulutukseltani ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Suomalainen eroseminaari-ohjaaja ja lisäksi olen opiskellut tunnekeskeisen pariterapian perusteet. Terapiavastaanotollani käy yksilöasiakkaita ja pareja.

Terapeuttina haluan tarjota luottamuksellisen, rennon ja turvallisen tilan, jossa mikään asia ei ole liian pieni tai suuri yhdessä pohdittavaksi. Olen empaattinen ja läsnä hetkessä, ja haastan myös sopivasti tuomalla uusia näkökulmia tilanteeseen. Olen aidosti kiinnostunut sinusta ja elämäntilanteestasi ja pysähdyn kanssasi pohtimaan elämääsi. Jos en syystä tai toisesta pystyisi sinua auttamaan, ohjaan ja neuvon eteenpäin muille ammattilaisille tai avun pariin.

Uskon, että jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija, ja minun tehtäväni ei ole antaa sinulle vastauksia, vaan auttaa sinua löytämään ne itsestäsi. Jokainen ihminen ansaitsee tulla aidosti kuulluksi ja nähdyksi.

Terapeuttina olen myös tavoitteellinen, ja haluan että terapia on sinulle hyödyllistä ja voimaannuttavaa. Mielestäni terapian tavoitteena on aina myös mennä kohti totuudellista ja aitoa ydinminää, sekä lisätä itsetuntemusta, itsemyötätuntoa ja ymmärrystä siitä, mistä olet tähän hetkeen tullut. Olet lämpimästi tervetullut luokseni juuri sellaisena kuin olet.

 

ASIAKASPALAUTTEITA:

“On mahtavaa kun uskallat sanoa nätisti mutta suoraan. Varmaan isoimpia ahaa-elämyksiä aikoihin. Ei aina pääse eteenpäin pään silittelyllä”

“Eka tapaaminen jännitti hirveästi mutta ei se ollutkaan kauheaa. Nykyään odotan tapaamisia innolla”

“Oli yllättävän helppoa puhua kanssasi asiasta, josta en ole kunnolla puhunut kenellekään koskaan aikaisemmin.”

“Keskusteluissamme on eteenpäin menevä ote, se on hienoa.”

“Miten osaatkin kuunnella ja kuulla asioita, joita itse en ole edes tajunnut. Ja miten helppo sinulle on puhua. Tapaamisen jälkeen olin ihan loppu ja itkuinen, mutta silti oli helpompi hengittää. Kiitos.”

“Tapaamiset ovat olleet antoisia ja olet löytänyt yllättäviäkin näkökulmia, ja sitä kautta avannut omaa ajatteluani omasta käyttäytymisestä ja omista ajatuksistani. Kiitos.”