Kieli on lihas, jolla on tärkeitä tehtäviä - päivin ja öin

Kuva: Kieli on lihas, jolla on tärkeitä tehtäviä - päivin ja öin

Suu on tutkimista, syömistä ja puhumista varten

Pienen vauvan ensimmäisiä tehtäviä on saada itselleen ravintoa. Syöminen syntyy imemisrefleksin tuloksena ja vauva ei voi sitä vielä kontrolloida. Kieli liikkuu edestakaisin ja painaa rintaa suulakea vasten, jolloin maito heruu ja vauva saa ravintonsa. Myös huulet, leuka ja posket tekevät tärkeää tehtäväänsä imemisen onnistumiseksi. Vauva harjoittelee hengityksen, imemisen ja nielemisen rytmittämistä. Vauva myös tutkii, maistaa ja oppii ympäröivästä maailmasta suun avulla.

Kielen merkitys on suuri myös, kun siirrytään syömään kiinteää ruokaa noin puolen vuoden iässä. Kielen ja leuan monipuolisten liikkeiden avulla ruokaa siirretään poskesta toiseen pureskeltavaksi ja lopulta kielen aaltomainen taaksepäin työntyvä liike ohjaa ruoan nieltäväksi. Joka kerta kun nielaisemme, kielen tulisi painua voimakkaasti kitalakea vasten. Ruokailussa kieli myös puhdistaa suun sinne jäävästä ruoasta.

Ennen puheilmaisua lapsi on jo oppinut eri lihasliikkeiden yhdistelyä ja rytmittämistä. Selkeä puhe vaatii tarkkoja peräkkäisiä liikeitä kieleltä, mutta myös vakaata pohjaa ja hallintaa leualta. Yleisimmin lapsen kielenkehityksessä pulmia aiheuttavat kielenkärkiäänteet, kuten r, l ja s, joissa äänteet tuotetaan yläetuhampaiden takaa siten, että leuka pysyy vakaasti paikallaan.  Leuan ja kielen toimintaan voi vaikuttaa tarjoamalla lapsille paljon pureskelua vaativaa ruokaa. Vaikka smoothiepussit ovatkin käteviä retkieväitä, ne eivät päivittäin tarjottuna mahdollista lapselle riittävää harjoitusta oikeiden liikemallien vahvistamiseksi.

Nenä on ensisijaisesti hengitystä varten, suuhengitys haitaksi

Kielen tärkein tehtävä yöllä on levätä vasten kitalakea. Voit saada tuntemuksen kielen voimasta ja oikeasta asennosta, kun nielaiset painamalla kieltä voimakkaasti kitalakea vasten. Jotta kieli voi yöllä levätä kitalaessa, on suun oltava kiinni ja hengityksen kuljettava nenän kautta. Kielen liikelaajuuden ja lihasten voiman tulee olla myös riittäviä. Valitettavan moni lapsi hengittää suun kautta, jolloin kieli automaattisesti irtoaa kitalaesta. Voit itse kokeilla, mitä tapahtuu, kun tipautat leuan alas. Kieli tuli mukana, eikö vain?

Miksi sitten on tärkeää hengittää nenän kautta ja saada kieli ylös yön ajaksi? Kieli on voimakas lihas ja painautuessaan kitalakea vasten se muovaa kitalakea ja yläleukaa, jolloin hampaat mahtuvat kasvamaan suoraan riviin, purenta kehittyy normaalisti ja hengitystiet pysyvät riittävän avoimina. Kun suu on yön aikana kiinni, pysyy suu myös kosteampana ja hampaat ja ikenet terveempinä. Nenähengityksen ansioista hengitys on rauhallisempaa ja syvempää, uni on levollisempaa ja päivällä keskittymiskyky, tarkkaavaisuus ja jaksaminen on parempaa. 

Miten ohjata lapsia hengittämään nenän kautta?

•     Tunnista, mikä kaikki voi estää nenähengityksen toteutumista (esim. allergia, kitarisat, pulmat kasvojen tonuksessa ja lihasvoimassa, tapa). Pyri saamaan nenä auki hengitystä varten. On hyvä huomata, että mitä enemmän nenää käyttää hengitykseen, sen paremmin se pysyy auki ja päinvastoin.

•     Jos nenä on auki, mutta lapsi hengittää suun kautta, on suuhengityksestä muodostunut tapa ja lasta voi ohjata takaisin nenähengitykseen:

  1. •     Seuraa lasta, kun hän irrottaa otteensa rinnasta tai pullosta ja ohjaa lempeästi huulet yhteen
  2. •     Muistuta lasta laittamaan huulet yhteen aina kun suulla ei ole tehtävää (syöminen, juominen tai puhuminen)
  3. •     Ruokailun jälkeen voi harjoitella purukumin syömistä siten, että huulet pysyvät kiinni
  4. •     Nenähengitystä on helpoin alkaa harjoitella päivisin ohjaamalla huulet yhteen, kun lapsi katsoo televisiota tai luet hänelle satua.  Voit pyytää lasta pitämään esim. jäätelötikkua poikittain huulten välissä tai laittaa lapsen lempitarran huulten päälle muistuttamaan nenähengityksestä.

 

Suun ja kasvojen alueen lihasliikkeiden taitojen oppiminen on pitkä prosessi, jossa taidot rakentuvat toistensa varaan. Kehityksessä voi ilmetä myös vaikeuksia, jotka luonnollisesti huolestuttavat vanhempia. Jos olet huolissasi lapsesi suun alueen motorisesta kehityksestä, voit hakea apua omalta terveydenhoitajaltasi, imetysohjaajalta tai puheterapeutilta. Puheterapeutit pystyvät tutkimaan puhemotoriikan kehityksen lisäksi suun alueen liikkeiden hallintaa; nielemistä, hengitystä, syömistä ja huomioida normaalia kehitystä estäviä tekijöitä.

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi