Murehtiminen ja ahdistuksen oravanpyörä
Mielessämme pyörii ehtymätön ajatusten virta – keskimäärin meillä on noin 60 000–70 000 ajatusta päivässä. Tämä on mielen luonne; se kuhisee jatkuvasti. Aivomme ovat kehittyneet havaitsemaan ympäristön uhat ja vaarat turvatakseen hengissä säilymisen, ja siksi mieli kiinnittää huomion negatiivisiin asioihin.
Murehtiminen ja ahdistuksen tunteet ovatkin luonnollisia ja kuuluvat osana elämäämme. Erityisesti nuoruudessa, kun ihminen hakee paikkaansa maailmassa, ahdistus voi olla tavallista. Samaan aikaan ahdistus aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lyhytterapiaan.
Ahdistuksen tunne itsessään ei ole ongelma, vaan suhteemme siihen voi muodostua haasteeksi. Joskus ahdistus tuntuu niin sietämättömältä, että teemme mitä tahansa saadaksemme sen lievittymään. Tämä voi johtaa välttelykäyttäytymiseen tai haitallisiin tekoihin. Saatamme esimerkiksi paeta epämiellyttäviä tunteita ylensyömällä tai jättää hakematta mielenkiintoista työpaikkaa, koska ajatus työhaastattelusta ahdistaa.
Jokaisella meistä on omanlaisensa ”lasit”, joiden läpi näemme itsemme, muut ihmiset ja ympäröivän todellisuuden. Nämä tulkintamallit ovat rakentuneet elämämme aikana ja syvimmät uskomuksemme muodostuneet varhaislapsuudessamme. Emme aina edes tunnista, miten ajattelumme on värittynyt, vaan pidämme sitä totuutena. Kun mietimme vaaroja ja riskejä tai pyöritämme huoliajatuksia, kehomme reagoi näihin kuin ne olisivat totta juuri nyt.
Ahdistuksesta ei tarvitse hankkiutua eroon, vaan sen kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Kun opimme, että tunteet tulevat ja menevät, ja tarkastelemme ajatuksiamme etäisyyden päästä – kuin lehtiä virrassa – niiden valta meihin heikkenee. Emme enää ole pakotettuja toimimaan tunteidemme ohjaamina, vaan voimme valita arvojemme mukaisen tavan toimia. Ymmärrämme, että ajatuksemme eivät ole vaarallisia; ne ovat vain ajatuksia. Päässämme voi olla kaikenlaisia, myös kummallisia ja ahdistavia ajatuksia, ja niille kaikille on tilaa.
Etäisyyden ottaminen omiin ajatuksiin ja tunteisiin voi olla vierasta monelle meistä. Se on taito, joka opitaan vähitellen. Kognitiivisessa lyhytterapiassa voidaan harjoitella omien ajatusten, tunteiden, kehon tuntemusten ja toimintamallien tunnistamista sekä välimatkan ottamista niihin. Tämä voi olla tuskallistakin, mutta turvallisessa ympäristössä mahdollista. Lopputuloksena vaikeatkin tunteet voivat muuttua siedettäviksi, murehtiminen vähenee huomion kääntyessä enemmän nykyhetkeen tulevaisuuden tai menneisyyden sijaan ja hyvän elämän esteeksi muodostuneet mielen esteet alkavat madaltua.
Toimivia harjoituksia, joiden avulla voi harjoitella etäisyyden ottamista omista ajatuksista:
Lehdet virrassa: https://oivamieli.fi/lehdet_virrassa.php
Huolihetki: Rajaa murehtimista esimerkiksi 10 minuutin ajanjaksoon per päivä. Kun huolia pulpahtelee mieleen muina ajankohtina, parkkeeraa huolet odottamaan huolihetkeä. Huolihetken aikan kirjaa ylös kaikki huliajatukset, mieti ovatko ne sellaisia joihin voit itse vaikuttaa ja tee toimintasuunnitelma niiden huolien osalta, joille on jotain tehtävissä. Huolihetki opettaa rajaamaan huoliajattelua ja siten vähentää ajan myötä huolehtimiseen käytettyä aikaa.
Paljon hyviä työkaluja ja ohjeita löydät myös Mielenterveystalon ahdistuksen omahoito-ohjelmasta: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/ahdistuksen-omahoito-ohjelma
Hei sinä, mukava tavata!
Kaipaatko matalan kynnyksen keskusteluapua, kun elämä haastaa ja jaksaminen on koetuksella?
Tai tunnetko tarvetta muutokselle elämässäsi, mutta suunta on hukassa tai tarvitset tukea muutoksen toteuttamiseen käytännössä?
Vai olisiko nyt aika tarkastella niitä omia mielen malleja, jotka estävät sinua elämästä täysipainoista, hyvää elämää?
Kognitiivinen lyhytterapia sopii sinulle, joka haluat rakentaa laadullisesti parempaa elämää, tehdä hyvinvointia edistäviä muutoksia tai etsiä toimivampaa suhdetta itseesi tai toisiin. Lyhytterapia sopii avuksi esimerkiksi jaksamishaasteisiin, isoihin elämänmuutoksiin ja kriiseihin, ihmissuhdeongelmiin, itsetunnon haasteisiin, uniongelmiin, ahdistukseen tai mielialaongelmiin.
Tutustumistapaamisessa varmistamme, että olen sopiva terapeutti juuri sinulle. Samalla sukellamme niihin teemoihin, joita haluat terapiassa käsitellä, ja lähdemme yhdessä kartoittamaan tilannettasi. Määritämme yhdessä terapian tavoitteet, ja miten työskentelemme yhdessä kohti näitä tavoitteita.