"Tai joku suuttuu"
"Ajattele, jos et voisi olla se,
kuka olet - tai joku suuttuu.
Ajattele, jos et voisi kertoa,
mitä ajattelet - tai joku suuttuu.
Ajattele, jos et uskaltaisi kertoa
tunteestasi - tai joku suuttuu.
Se tarkoittaisi sitä, ettei kukaan
olisi koskaan oikeasti nähnyt sinua.
Se tarkoittaisi sitä, että
joutuisit kokemaan, että ollaksesi
riittävä tähän elämään, sinun
pitäisi yrittää olla joku muu.
Se tarkoittaisi sitä, että et voisi
tietää, kuka todella rakastaa sinua.
Se tarkoittaisi, että sinä
puuttuisit tästä maailmasta.
Toivottavasti niin ei ole.” - Sanna Wikström, Hidasta elämää
Runon joku ei varmaankaan lähtökohtaisesti ole - mutta toki saattaa olla - tietty, sama ihminen. Runon joku voi olla kuka tahansa!
Sanan suuttuu paikalle runoon voisi kuvitella sanan hylkää, mitätöi, halveksii tai vaikkapa nauraa.
Mistä on kyse, miten minä suostun tähän? Miksi pelkään? Miksi pyrin niin kovin miellyttämään? Miksi haen jatkuvasti hyväksyntää? Miksi aina pyytelen anteeksi?
Ohjeeksi tilanteen korjaamiseen ei riitä hyvää tarkoittavien lähimmäisten neuvot: “Älä välitä!”, “Mitä tuosta, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos”, “Olet liian herkkä, koveta itsesi, anna takaisin!” “Eihän tuo ole Sinun ongelmasi, vaan sen toisen”, ja niin edelleen.
Toisen ihmisen suuttumus, vihamielinen reagointi tai mitätöinti haavoittavat. Ne saavat kohteena olevan ihmisen tuntemaan huonommuutta, jopa häpeää ja syyllisyyttä. On totta, että jotkut meistä ovat oppineet asennoitumaan niin, että loukkaavat, vihaiset sanat liukuvat pois “kuin vesi hanhen selästä”. Mutta moni meistä pelästyy ja joutuu suunniltaan, mykistyy, lamaantuu kerta toisensa jälkeen. Ikävät, mitätöivät ja vihaiset sanat jäävät painamaan mieltä, lannistavat, masentavat, pidemmällä aikavälillä jopa katkeroittavat. Katkeruuden vallatessa mielen teemme myös helposti vääriä tulkintoja toisten ihmisten sanoista ja käyttäytymisestä. Tulkitsemme toisen vihamielisenä tai mitätöivänä, vaikkei hän sitä olisikaan.
Voisinko tehdä asialle jotakin? Kyllä. On tärkeää löytää ja hyväksyä omat tarpeet ja oma haavoittuvuus. Haavoittuvuuden taustalla voi olla vahvoja kokemuksia tai tilanteita lapsuudesta tai nuoruudesta.
Todennäköisesti meillä kaikilla on ajatuksia siitä, mitä haluaisi, voisi tai pitäisi tehdä - nämä ajatukset ovat sinällään arvokkaita ja “omannäköisiä”. Mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa. Helposti otammekin liian vaativia tavoitteita itsellemme ja muutokselle. Jos maltamme ja osaamme pilkkoa tavoitteet ja tekemiset pieniin osiin, niiden saavuttaminen on helpompaa. Onnistuminen pienissä asioissa palkitsee ja antaa voimia jatkaa.
Tavoitteen voimme määritellä vaikkapa näin: Emme anna muiden ihmisten käyttäytymisten ja mielipiteiden tai sanojen lannistaa, muuttaa mielialaamme ikäväksi, tai vaikuttaa mieleemme negatiivisella tavalla. Emme pelkää, että joku suuttuu, jos sanomme, tunnemme tai yksinkertaisesti olemme sitä mitä olemme - omia itsiämme. Siinäpä tavoitetta meille kaikille - vaikeaa, mutta varmastikin kannattavaa😊!
Ps. Huhtikuun blogissani kerroin jonottavani kirjastosta erästä juuri palkittua suomalaista teosta, joka käsittelee muun muassa juuri suuttumisen ja haavoittuvuuden teemoja sukupolvesta toiseen. Onnistuin saamaan tuon kirjan eräästä pienen paikkakunnan pienestä kirjastosta ihan ilman jonottamista. Eläköön Suomen ainutlaatuinen kirjastolaitos!
Liisa Kokko
5 asiaa, joita lapset eivät ikinä unohda vanhemmistaan - Mielen Ihmeet
Lue ihan ensin ylläoleva artikkeli - jos uskallat🙂. Kun uskalsit, kuten luulen, voit jo onnitella itseäsi, koska olet ylittänyt ensimmäisen kynnyksen👏🙂!
Ehkä ajattelet, että artikkelin asiat ovat tärkeitä ja jotkut niistä kipeitäkin, mutta kun ei juuri nyt ehdi, pysty, jaksa, osaa tehdä mitään. Mutta jos haluat tarttua tilaisuuteen suomalla itsellesi keskustelu- ja neuvotteluapua, voimme yhteistyössä ryhtyä toimeen. Mitä sitten on toimeen ryhtyminen? Lyhytterapiassa se on aktiivista työskentelyä, jonka tavoitteena on saada aikaan myönteinen muutos yhdellä elämänalueella, yhdessä valitsemassasi asiassa. Se haastaa ajattelemaan ja myös tekemään asioita toisin, ja siksi siihen yleensä kuuluu käytännön arjessa kokeiluja ja harjoituksia. "Kaupan päälle" muutos yhdellä elämänalueella yleensä tuottaa lisäarvoa myös muille elämänalueille!
Miksi valitsisit juuri minut tälle yhteiselle matkalle? Olen lämmin ja asiakasta arvostava, kuuntelen ihmistä herkällä ja tarkalla korvalla asettumatta "yläpuolelle", tuomitsematta. Näin asiakkaani ovat sanoneet. Olen ammatillinen, asiallinen ja tavoitteellinen - toimimme Sinun valitsemiesi tavoitteiden suunnassa. Työssäni käytän kognitiivisen lyhytterapian viitekehystä, mutta pyrin myös hyödyntämään muita menetelmiä, esimerkkinä voisin mainita vaikkapa ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työskentelyn liittyen lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen.