"Tai joku suuttuu"
"Ajattele, jos et voisi olla se,
kuka olet - tai joku suuttuu.
Ajattele, jos et voisi kertoa,
mitä ajattelet - tai joku suuttuu.
Ajattele, jos et uskaltaisi kertoa
tunteestasi - tai joku suuttuu.
Se tarkoittaisi sitä, ettei kukaan
olisi koskaan oikeasti nähnyt sinua.
Se tarkoittaisi sitä, että
joutuisit kokemaan, että ollaksesi
riittävä tähän elämään, sinun
pitäisi yrittää olla joku muu.
Se tarkoittaisi sitä, että et voisi
tietää, kuka todella rakastaa sinua.
Se tarkoittaisi, että sinä
puuttuisit tästä maailmasta.
Toivottavasti niin ei ole.” - Sanna Wikström, Hidasta elämää
Runon joku ei varmaankaan lähtökohtaisesti ole - mutta toki saattaa olla - tietty, sama ihminen. Runon joku voi olla kuka tahansa!
Sanan suuttuu paikalle runoon voisi kuvitella sanan hylkää, mitätöi, halveksii tai vaikkapa nauraa.
Mistä on kyse, miten minä suostun tähän? Miksi pelkään? Miksi pyrin niin kovin miellyttämään? Miksi haen jatkuvasti hyväksyntää? Miksi aina pyytelen anteeksi?
Ohjeeksi tilanteen korjaamiseen ei riitä hyvää tarkoittavien lähimmäisten neuvot: “Älä välitä!”, “Mitä tuosta, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos”, “Olet liian herkkä, koveta itsesi, anna takaisin!” “Eihän tuo ole Sinun ongelmasi, vaan sen toisen”, ja niin edelleen.
Toisen ihmisen suuttumus, vihamielinen reagointi tai mitätöinti haavoittavat. Ne saavat kohteena olevan ihmisen tuntemaan huonommuutta, jopa häpeää ja syyllisyyttä. On totta, että jotkut meistä ovat oppineet asennoitumaan niin, että loukkaavat, vihaiset sanat liukuvat pois “kuin vesi hanhen selästä”. Mutta moni meistä pelästyy ja joutuu suunniltaan, mykistyy, lamaantuu kerta toisensa jälkeen. Ikävät, mitätöivät ja vihaiset sanat jäävät painamaan mieltä, lannistavat, masentavat, pidemmällä aikavälillä jopa katkeroittavat. Katkeruuden vallatessa mielen teemme myös helposti vääriä tulkintoja toisten ihmisten sanoista ja käyttäytymisestä. Tulkitsemme toisen vihamielisenä tai mitätöivänä, vaikkei hän sitä olisikaan.
Voisinko tehdä asialle jotakin? Kyllä. On tärkeää löytää ja hyväksyä omat tarpeet ja oma haavoittuvuus. Haavoittuvuuden taustalla voi olla vahvoja kokemuksia tai tilanteita lapsuudesta tai nuoruudesta.
Todennäköisesti meillä kaikilla on ajatuksia siitä, mitä haluaisi, voisi tai pitäisi tehdä - nämä ajatukset ovat sinällään arvokkaita ja “omannäköisiä”. Mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa. Helposti otammekin liian vaativia tavoitteita itsellemme ja muutokselle. Jos maltamme ja osaamme pilkkoa tavoitteet ja tekemiset pieniin osiin, niiden saavuttaminen on helpompaa. Onnistuminen pienissä asioissa palkitsee ja antaa voimia jatkaa.
Tavoitteen voimme määritellä vaikkapa näin: Emme anna muiden ihmisten käyttäytymisten ja mielipiteiden tai sanojen lannistaa, muuttaa mielialaamme ikäväksi, tai vaikuttaa mieleemme negatiivisella tavalla. Emme pelkää, että joku suuttuu, jos sanomme, tunnemme tai yksinkertaisesti olemme sitä mitä olemme - omia itsiämme. Siinäpä tavoitetta meille kaikille - vaikeaa, mutta varmastikin kannattavaa😊!
Ps. Huhtikuun blogissani kerroin jonottavani kirjastosta erästä juuri palkittua suomalaista teosta, joka käsittelee muun muassa juuri suuttumisen ja haavoittuvuuden teemoja sukupolvesta toiseen. Onnistuin saamaan tuon kirjan eräästä pienen paikkakunnan pienestä kirjastosta ihan ilman jonottamista. Eläköön Suomen ainutlaatuinen kirjastolaitos!
Et todellakaan ole ainoa, joka kamppailee tällä hetkellä jaksamisen, mielialan laskun, ahdistuksen ja masennuksen tunteiden ristiaallokossa. Elämästä on kovin monelle meistä tullut selviytymistaistelu, uupumisen partaalla sinnittely, suorittamisen ja pärjäämisen pakko. Tästä ongelmien yleisyydestä kuulemme ja luemme medioista päivittäin, päivästä päivään, viikosta viikkoon. Siis: kukaan meistä ei taida olla lopultakaan poikkeus, kummajainen.
Elämä on siltikin ainutkertainen mahdollisuus. Juuri Sinussa on kaikki haluamaasi muutokseen tarvittavat mahdollisuudet ja kyvyt, kun ne saadaan esiin. Elämää ei tarvitse suorittaa, isoa onnea ei tarvitse tavoitella, vähempikin riittää. Kaikkea ei tarvitse remontoida kerralla. Sitä paitsi: yhden asian remontoiminen leviää muihinkin asioihin myönteisesti, ikäänkuin "kaupanpäälle". Ja Sinä riität. Usein ihan pelkkä keskustelu riittää. Oma mielesi tekee kyllä työn, hoputtamisen sijaan muutoksiin usein tarvitaan aikaa.
Miksi valitsisit juuri minut tälle yhteiselle matkalle? Olen lämmin ja asiakastani arvostava, kuuntelen ihmistä herkällä ja tarkalla korvalla asettumatta "yläpuolelle", tuomitsematta. Näin asiakkaani ovat sanoneet. Palautteita voit vilkaista myös nettisivuiltani: Lyhytterapia auttaa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä lyhytterapiaan. (webnode.fi)
Olen ammatillinen, asiallinen ja tavoitteellinen - toimimme Sinun valitsemiesi tavoitteiden suunnassa. Työssäni käytän kognitiivisen lyhytterapian viitekehystä, yhdistellen tarvittaessa muihin.