Mistä tunnet sä johtajan? Työnohjauksella apua puuttuvaan johtajuuteen.
Mistä tunnet sä johtajan? Onko oikea sulle hän?
Jokaisella meistä on kokemusta esihenkilöistä ja työyhteisöistä. Hyvässä työyhteisössä esihenkilön tunnetaan kuuluvat samaan tiimiin muiden työntekijöiden kanssa, hän on helposti lähestyttävä, ja hän sekä antaa että vastaanottaa palautetta, ja toimii sen mukaisesti. Tämän me kaikki allekirjoitamme. Mutta mitä jos työpaikalla ei kaikki olekaan ihan näin hienosti? Seuraavaksi kuvaus erään työpaikan tilanteesta.
Viihtyisitkö sinä työpaikalla, jossa työnkuvat ovat epäselvät ja työyhteisössä olisi kuppikuntia, joissa viljeltäisiin kielteisyyttä ja toisten syyttelyä? Näissä kuvioissa puhuttiin paljon, mutta ei juurikaan ymmärretty mitään. Kaiken kruununa ja kirsikkana kurjuuden kakun päälle oli työkavereita, jotka vähät välittivät yhteisistä pelisäännöistä tai työtehtävistä. Tehtiin, jos jaksettiin, tai sitten ei. Työaikaa käytettiin omiin juttuihin, ja parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) yhden työntekijän opiskelutehtäviä tehtiin porukalla, ja työajalla! Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin esimerkin työpaikalla myös lueteltiin mitä työtehtäviä suostuttiin tekemään ja mitä ei, ja myös asiakastyössä toistui sama valintaperuste. Työaikoja ei noudatettu, vaan esihenkilön poissaollessa töistä lähdettiin jopa 2 tuntia ennen oman vuoron päättymistä. Työpaikan ruokaa pisteltiin poskeen merkitsemättä tai maksamatta sitä mihinkään. Jopa lääkkeitä oli tahallaan jaettu väärin, ja tällä oli haluttu näpäyttää paikan lääkehoitosuunnitelmasta vastaavaa henkilöä.
Miten näin oli päässyt käymään? Siten, että johtajuus paikassa oli hämärtänyt, esihenkilö ei puuttunut ongelmatilanteisiin tai ongelmalliseen käytökseen, koska syystä tai toisesta ei siihen pystynyt. Ei siltikään, vaikka hänelle niistä oli kerrottu. Edes lääkkeiden väärin jakamisesta ei seurannut tekijälle mitään.
Miten tällaisessa työyhteisössä voisi viihtyä? Oikein hyvin! He, jotka saavat tehdä mitä tykkäävät, ja se heille sallitaan. Heidän mukaansa on kenen tahansa helppo hypätä, sillä tässä porukassa työ ei paina, ja puheissa ollaan suurempia kuin ketkään muut. On kiva olla "voittajaporukassa", ja painaa aina alaspäin milloin kukakin tämän porukan hampaissa nyt sattuu olemaan. Selän takana tietysti, ei suoraan eikä edes yritetty perustella mihin milloinenkin ryöpytys liittyi. Vastapainoksi todella huonosti voivat he, jotka noudattavat sääntöjä, tekevät muiden työt, yrittävät parhaansa. He väsyvät ja menettävät työnilon. Heiltä puuttuu esihenkilön tuki omalle työlleen ja heidän ikäviksi koettu palaute kääntyy heitä itseään vastaan; pitäisi vaan jaksaa kun ei jaksa. Tämä johtaa helposti työntekijöiden uupumukseen, sairaslomiin ja lopulta irtisanoutumisiin.
Miten sitten kääntää tilanne toiseksi?
Ensimmäiseksi olisi otettava johtajuus haltuun. Esihenkilön paikka on (valitettavasti) joskus olla myös tiukka, vaativa ja napakka. Ottaa vaikeita asioita puheeksi, kirjoittaa muistioita, tehdä jatkosuunnitelmia ja seurata edistymistä. Epäasiallista käytöstä ei pidä hyväksyä. Työnjohdollisia toimia pitää suorittaa silloin kun sille on tarvetta. Varoituksen antaminen ja jopa irtisanominen ovat joskus pakollisia, mikäli haluaa työssään tehdä myös tulosta.
Esihenkilötyön tueksi on onneksi saatavilla myös apua. Työnohjauksessa voidaan asettaa esihenkilötyötä tukea tavoitteita, ja antaa tukea työpaikan ohjaamisessa toisenlaiseen suuntaan. Esihenkilötyö on erityisen haastavaa silloin, kun esihenkilö vaihtuu, mutta johtajuuden puutteesta sekaisin oleva työyhteisö jää perintönä uudelle esihenkilölle. Silloin kaikki mahdollinen tuki esihenkilötuen tueksi kannattaa valjastaa avuksi. Pitkäjänteinen työ ja työilmapiirin kehittäminen vaativat erittäin paljon, ja matkalla on syytä varautua pomppuiseen tiehen.
Mikäli et halua päätyä esimerkin työpaikan kaltaiseen tilanteeseen, niin tässä muutama vinkki:
- ilmaise huolesi, perustele
- ehdota pelisääntökeskustelua
- pyydä selvennystä epäselviin työtehtäviin / -tapoihin
- keskustele esihenkilösi kanssa
- tarvittaessa kontaktoi työterveyttä
- ehdota työnohjausta
- anna itsellesi lupa voida hyvin töissä
Muutos on aina mahdollinen, ja tämä koskee myös toivottomimpiakin tapauksia. Muistathan kuitenkin, että työ on iso osa elämää, ja mikäli työ kasvattaa kuormitusta ja töihin ei tee enää mieli mennä, niin on lupa myös vaihtaa työpaikkaa.
Olen Niina ja koulutukseltani olen mielenterveyshoitotyön sosionomi (YAMK), työvalmentaja, varhaiskasvatuksenopettaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Reteaming-työyhteisövalmentaja ja työnohjaaja. Tämän lisäksi olen suorittanut ammattikorkeakoulussa mielenterveys- ja päihdetyön erikoisopinnot ja toimin Surunauha Ry:n sururyhmissä vertaisohjaajana.
Olen työskennellyt maahanmuuttajien, erityislasten ja heidän perheidensä kanssa, päihteille oireilevien nuorten ja psyykkisesti oireilevien nuorten aikuisten kanssa. Minua on aina kiinnostanut ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja oma työurani onkin suuntautunut luontevasti siihen suuntaan. Toimin ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina sekä ohjaan erilaisia kuntouttavia ja psykoedukatiivisia ryhmiä. Pakko-oireisen häiriön (OCD) altistushoidosta kehittämäni verkkokurssi on saatavissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnatusta verkko-oppimisympäristö Skholesta.
Olen lämmin ja empaattinen, ihmisyyttä arvostava lyhytterapeutti. Uskon vahvasti hyvän kasvattavan hyvää, ja autan asiakkaitani etenemään ongelmista ratkaisuihin. Meissä kaikissa on voimaa, vaikka sen huomaamiseen voikin tarvita apua. Työskentelyotteeni on kannatteleva, eteenpäin katsova ja hyväksyvä.
Lyhytterapiaan ei tarvita lähetettä. Matalankynnyksen keskusteluapu on monelle riittävä. Jos epäröit erilaisten terapioiden välillä, niin suosittelen kokeilemaan lyhytterapiaa. Ohjaan sinut eteenpäin mikäli meistä molemmista tuntuu, että tarvitset tehostetumpaa terapiaa, esimerkiksi psykoterapiaa.
Lyhytterapiasta voit tulla hakemaan apua silloin kun sinusta tuntuu, että suunta on hukassa, työuupumus kolkuttelee nurkissa, perhe-elämä tai parisuhde tuntuu takkuiselta. Suru ja sen käsittely on myös monelle sellaista johon lyhytterapia auttaa. Lyhytterapian kesto on hyvin yksilöllistä, ja sen voi päättää silloin kun itsestä hyvältä tuntuu.