Oman kutsumuksen kautta kohti onnellisempaa elämää

Oman kutsumuksen kautta kohti onnellisempaa elämää

Pro graduni tiivistelmä ja tausta

Tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa ihminen nähdään tuottavana, veroja maksavana toimijana. Tutkimuksellani halusin haastaa ”työ” -käsitteen ja luoda yleispätevän mallin, jonka avulla voisi löytää elämänkutsumuksensa. Kutsumuksellisesti suhtautuneet ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä omaan työhönsä ja yleensäkin elämään. Yhtenä avaimena onnellisuuteen on oman kutsumuksensa löytäminen, yhteiskunnasta oman paikkansa tunnistaminen ja siltä pohjalta käsin eteenpäin vaikuttaminen. Vaikuttaminen voi olla aivan pienikin teko, tai se voi olla aktiivista pitkäkestoista toimintaa.

Kutsumuksesi ei ole staattinen ilmiö, vaan se voi muuttua elämäsi varrella. Siksi onkin tärkeintä kuunnella itseään ja keskittyä tähän hetkeen ja tähän paikkaan. Minkälainen missio sinulla on? Mitä hyvää sinä haluat antaa tälle maailmalle? Minkälaista apua sinun ystäväsi yleensä pyytävät juuri sinulta?

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusta varten koostettiin kyselylomake, jossa hyödynnettiin useampaa positiivisen mielenterveyden, autenttisuuden, hyväntahtoisuuden ja psykologisten perustarpeiden mittaamiseen kehitettyä mittaria. Vapaaehtoinen kysely lähetetiin rahoitusalan työntekijöille sähköpostitse. Vastauksia saatiin 395. Aineiston analysointiin käytettiin korrelaatiota, ryhmittelyanalyysia ja regressioanalyysia. Tutkimuksessa mallinnettiin lineaarisen regressioanalyysin avulla autenttisuuden, hyväntahtoisuuden ja psykologisten perustarpeiden suhteita ja niiden yhteyttä positiiviseen mielenterveyteen.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksen avulla onnistuttiin rakentamaan empiirisesti Kutsumusmalli, joka selittää positiivista mielenterveyttä jopa 49 %:lla. Kutsumusmalli sisältää 5 psykologista perustarvetta: autenttisuus, kompetenssi, yhteenkuuluvuuden tunne, autonomia ja hyväntahtoisuus.  Näiden psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen edesauttaa subjektiivista onnellisuutta.

Ihmisen tehdessä mitä aidosti (autenttisuus) haluaa (autonomia), lisäksi osaten tehtävänsä hyvin (kompetenssi) ja tuntien hyväksyntää (yhteenkuuluvuuden tunne) sekä tehtäväkseen hyvän tuottamisen (hyvätahtoisuus), niin silloin ihminen on hyvinvoiva ja onnellinen.

Jatkotutkimus

Autonomia, kompetenssi, yhteenkuuluvuuden tunne edustaa kaikille tuttua itsemääräytymisteoriaa ja hyväntahtoisuus on ollut tämän teorian F. Martelan jatkojalostus. Tutkimukseni avulla uutena elementtinä on siis noussut autenttisuus. Autenttisuutta ei ole paljoakaan tutkittu nimenomaan hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämän pohjalta ehdotan kehitettäväksi uuden näkökulman elämän merkityksellisyyden sekä hyvinvoinnin aihepiiriin.

Elämän merkityksellisyys saattaa kuulostaa hyvin triviaalilta aiheelta, jota on sekä tieteellisessä maailmassa että kaunokirjallisuudessa paljon kulutettu ja käsitelty. Tutkimukseni ehdottaa siis uutta näkökulmaa elämän merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin tarkasteluun. Tutkimukseni perusteella kannustan autenttisuuden käsitteen huomioon ottamiseen ja ehdotan, että autenttisuus ei ole pelkästään adjektiivi, vaan, että se on psykologinen perustarve, jonka avulla voi saavuttaa mielekkään ja subjektiivisesti koetun positiivisen mielenterveyden olotilan. Näkisin tämän tutkimuksen ajankohtaisena keskustelunavauksena ja uusia ajatuksia herättävänä materiaalina, joka on erityisen tärkeä tämänhetkisessä vallitsevassa maailmanilanteessa, jossa Covid-19 pandemia asettaa joskus jopa pakonomaista tarvetta etsiä vastauksia elämän tarkoitukseen liittyviin kysymyksiin. 

Julia Bagrova

Kohti kutsumuksellista lähestymistapaa elämään – Elämän merkityksellisyyden löytäminen positiivisen mielenterveyden avaimena

Linkki tutkielmaan: Oman kutsumuksen kautta kohti onnellisempaa elämää

Kyseinen kirjoitus on julkaistu Helsingin Yliopiston kasvatustieteiden maisteriohjelman opiskelijoiden pro gradu -tutkielmien esittelyblogissa. Jos olet kiinnostunut aiheesta, lähetän mielelläni tutkimukseni sähköpostitse. Työn voit tilata laittamalla sähköpostia osoitteeseen info@bagroff.fi . 

« Takaisin blogiin