Menetyksen muuttama todellisuus konkretisoituu asteittain
Kuolema on ihmiselle monin tavoin käsittämätön asia. Tiedämme ja tunnemme sen teoreettisena käsitteenä, mutta käytännössä matka oman rakkaan olemassa olon päättymisen sisäistämiseen ja todeksi elämiseen on usein huomattavasti vaikeampi ja pidempi. Emme luontaisesti pyri kohti ymmärrystä ja oivalluksia, jotka aiheuttavat tuskaa, hätää, kauhua ja kärsimystä.
"Tiedän kyllä, että hän on kuollut. En vain voi ymmärtää, etten näe häntä enää koskaan."
Tietoinen mieli vastaanottaakin menetyksen muuttaman todellisuuden asteittain. Tämä on osa mielen tapaa suojata itseään sietämättömyyden äärellä. Sureva tietää kyllä, mutta ei vielä pysty kokonaisvaltaisesti ja täysin ymmärtämään. Menetys ja sen tuomat muutokset surevan elämään konkretisoituvatkin hiljalleen ja ajan kuluessa, kun eteen tulee hetkiä, joissa rakkaan puuttuminen ilmenee taas jollain uudenlaisella tavalla.
Kun pöytään katetaankin yksi lautanen vähemmän.
Kun maailman hauskin vitsi ei olekaan enää jaettavissa toisen kanssa.
Kun oman rakkaan nimi ei enää nouse esiin arkisissa keskusteluissa.
Tällaiset hetket tekevät usein kokonaisvaltaisesti kipeää, ja niiden äärelle pysähdytään toistuvasti myös suruterapiassa. Usein ihmisen tekee mieli kääntyä pois sellaisesta, joka synnyttää ahdistusta ja kokemuksen hallitsemattomuudesta. Kääntää huomio johonkin muualle, ohittaa ja tukahduttaa paha olo. Vaikeudestaan huolimatta surun tuskaisetkin hetket ja niistä syntyvät oivallukset ovat kuitenkin toipumisen ja elämän hyvinvoivan jatkumisen kannalta hyvin tärkeitä. Miksi?
Koska vain kohdattu tuska voi lievittyä. Ei ohittaen, vaan turvallisesti läpi eläen.
Työskentelen ihmisten kanssa erityisesti syvän surun, menetysten ja kuoleman äärellä. Suru voi liittyä kuoleman kautta menettämiseen (mm. läheisen ennakoitu tai äkillinen kuolema, keskenmeno, kohtukuolema, läheisen itsemurha) tai jostakin muusta merkityksellisestä asiasta luopumiseen (mm. oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, lapsettomuus). Suru voi syntyä hyvin erilaisista menetyksistä, mutta on kantajalleen aina todellinen ja syvä.
Terapeuttina tuen sinua menetyksen turvallisessa kohtaamisessa, joka on toipumisen ja elämän merkityksellisen jatkumisen kannalta tärkeää. Aidosti kohdattuna surun on mahdollista asettua siedettäväksi tai jopa merkitykselliseksi osaksi omaa elämäntarinaasi. Kohtaamaton ja ohitettu suru sen sijaan herkästi syventää ahdistusta, pelkoa ja turvattomuutta, ja oireilee kehossa, mielessä ja ihmissuhteissa.
Työotteeni terapeuttina on kokonaisvaltainen, rauhallinen, kunnioittava ja läsnäoleva. En tarjoa valmiita vastauksia, koska sellaisia ei surussa ole. Pyrin luomaan tilan, jossa jokainen sureva saa edetä omassa tahdissaan kohti omannäköistään toipumista. Kaikkea työtäni ohjaa eettisyys, turva ja luottamuksellisuus.
Ajanvaraukseen pääset täältä: www.vello.fi/marjaanavaananen