Miksi mieli ennakoi aina pahinta?

Kuva: Miksi mieli ennakoi aina pahinta?

Oletko huomannut, että mieli alkaa joskus käydä läpi asioita, joita ei ole vielä tapahtunut?

Entä jos jotain menee pieleen? Entä jos en selviä? Entä jos toinen loukkaantuu? Entä jos teen virheen? Entä jos tämä tunne pahenee?

Tällainen ajattelu voi tuntua raskaalta, mutta sen taustalla on jotakin hyvin inhimillistä. Mielemme pyrkii ennakoimaan mahdollisia uhkia, jotta osaisimme varautua niihin.

Ongelma syntyy silloin, kun varautumisesta tulee jatkuvaa.

Kun mieli etsii uhkia

Ahdistuneena mieli alkaa helposti kiinnittää enemmän huomiota mahdollisiin uhkiin. Se huomaa epävarmuuden, keskeneräisyyden ja pienetkin merkit siitä, että jokin voisi mennä pieleen.

Silloin mieleen voi tulla paljon entä jos -ajatuksia:

Entä jos epäonnistun? Entä jos muut huomaavat, etten osaa? Entä jos jotain pahaa tapahtuu?

Ajattelun tarkoitus voi olla suojella. Saatamme ajatella, että jos käymme asian riittävän tarkasti läpi, pystymme ehkä estämään jotakin ikävää tapahtumasta.

Hetkeksi tämä voi helpottaa. Asioiden analysointi, suunnittelu ja varmistaminen voivat antaa tunteen siitä, että tilanne on hallinnassa.

Jos sama asia kuitenkin palaa mieleen yhä uudelleen, ajattelusta voi tulla ahdistusta ylläpitävä kehä. Asia ei enää ratkea, vaikka sitä kuinka miettii.

Ajatus ei ole fakta

Kognitiivisessa työskentelyssä yksi keskeinen asia on oppia erottamaan toisistaan ajatus, tulkinta ja fakta.

Se, että mieleesi tulee "en varmasti selviä tästä", ei tarkoita, ettet selviä.

Se, että ajattelet "muut ajattelevat minusta pahaa", ei tarkoita, että tiedät muiden ajattelevan niin.

Ja se, että mielesi pystyy kuvittelemaan pahimman mahdollisen lopputuloksen, ei tarkoita, että se olisi todennäköinen.

Ahdistuneena ajatukset voivat kuitenkin tuntua hyvin todellisilta. Siksi niitä ei tarvitse yrittää väkisin poistaa. Hyödyllisempää voi olla pysähtyä tarkastelemaan niitä.

Voit esimerkiksi kysyä itseltäsi:

Mitä mieleni kertoo minulle juuri nyt?

Mitä tiedän tästä asiasta varmasti?

Mitä muita mahdollisia tulkintoja tilanteesta voisi olla?

Näin ajatuksen ja todellisuuden väliin voi syntyä pieni tila. Kaikkea, mitä mieli tuottaa, ei tarvitse ottaa toimintaohjeeksi.

Kaikkea epävarmuutta ei voi ratkaista

Joskus ahdistuksen taustalla ei ole konkreettinen ongelma vaan epävarmuus.

Mieli haluaisi tietää etukäteen, että kaikki tulee menemään hyvin. Se haluaisi varmistuksen siitä, ettei mitään pahaa tapahdu, ettei kukaan pety eikä tule virheitä tai epämukavia tunteita.

Tällaista varmuutta elämä ei kuitenkaan voi antaa.

Siksi ahdistuksen kanssa työskentelyssä voi olla tärkeää harjoitella myös epävarmuuden sietämistä.

Kaikkea ei tarvitse ratkaista etukäteen.

Kaikkeen ei tarvitse löytää varmaa vastausta.

Joskus riittää ajatus:

"En tiedä vielä, miten tämä menee. Voin silti toimia tämän hetken tiedon varassa."

Mieli ei ole vihollinen

Ahdistuneita ajatuksia voi olla helppo alkaa vastustaa:

"Älä ajattele noin."

"Miksi minä taas teen tätä?"

"Minun pitäisi päästä tästä jo eroon."

Ajatusten voimakas torjuminen ei kuitenkaan välttämättä auta. Se voi jopa pitää huomion entistä tiukemmin kiinni siinä, mitä yritämme välttää.

Mielen tarkoitus ei ole kiusata meitä. Se yrittää ennakoida, arvioida ja suojella. Ahdistuneena tämä järjestelmä voi kuitenkin aktivoitua liian herkästi tai liian usein.

Tavoitteena ei siksi välttämättä ole saada mieltä kokonaan hiljaiseksi. Tavoitteena voi olla oppia tunnistamaan ajatuksia, tarkastelemaan niitä kriittisesti ja valitsemaan itse, miten niiden perusteella toimii.

Kun mieli ennakoi pahinta

Kun huomaat seuraavan kerran ajattelevasi pahinta mahdollista vaihtoehtoa, pysähdy hetkeksi.

Kysy itseltäsi:

Onko tässä jokin konkreettinen ongelma, joka tarvitsee ratkaisua?

Vai yritänkö saada epävarmuuden katoamaan ajattelemalla asiaa yhä uudelleen?

Jos kyse on ratkaistavasta ongelmasta, voit suunnitella seuraavan konkreettisen askeleen.

Jos taas kyse on epävarmuudesta, ratkaisu ei välttämättä löydy lisää ajattelemalla. Silloin harjoiteltavana voi olla se, että pystyy jatkamaan elämää, vaikka kaikkeen ei ole varmaa vastausta.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa voidaan tarkastella ajatusten, tunteiden, kehon reaktioiden ja käyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Terapiassa ei kuitenkaan ole kyse vain ajatusten muuttamisesta. Myös tunteet, kehon viestit ja hermoston vireystila vaikuttavat siihen, miten koemme tilanteet ja miten niissä toimimme. Siksi terapiassa voidaan pysähtyä myös sen äärelle, mitä kehossa ja tunteissa tapahtuu ja miten omaa vireystilaa voi oppia säätelemään.

Tarkoituksena ei ole opetella ajattelemaan aina positiivisesti, vaan oppia suhtautumaan omiin ajatuksiin joustavammin ja löytämään toimivampia tapoja kohdata vaikeita tunteita.

Hyvinvoiva mieli ei ole mieli, joka ei koskaan ajattele pahinta.

Se on mieli, joka pystyy pysähtymään ja ajattelemaan:

"Tämä on yksi ajatukseni. Se ei vielä tarkoita, että se on totta – eikä minun tarvitse toimia sen mukaan."

 

Kirjoittaja:

Piia Pihlajamaa, kognitiivinen lyhytterapeutti ja terveydenhuollon ammattilainen.

 

Profiilikuva: Piia Pihlajamaa

Piia Pihlajamaa

Terapeutin profiili »

Hei!

Olen Piia, naimisissa oleva kahden aikuisen lapsen äiti, kognitiivinen lyhytterapeutti ja terveydenhuollon ammattilainen, jolla on vankka kokemus ihmisten kohtaamisesta ja kliinisestä työstä. Yli kahdenkymmenen vuoden työ potilaiden parissa julkisella ja yksityisellä sektorilla on syventänyt ymmärrystäni ihmisyydestä ja sen monimuotoisuudesta.

Tarjoan laadukasta ja luottamuksellista terapiatyöskentelyä yksilöille (aikuiset) ja pareille lähitapaamisina Hyvinkäällä ja etätapaamisina koko Suomessa. Tarjoan myös kriisipuhelinpalvelua akuuttiin kriisin nopealla aikataululla. Työskentelyni pohjautuu vahvaan ammatilliseen osaamiseen, pitkään kokemukseen terveydenhuollosta sekä turvalliseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Jokaisen elämäntarina on arvokas ja ainutlaatuinen. Kognitiivinen lyhytterapia tarjoaa lempeän ja selkeän etenemispolun muutokseen. Minulla on etuoikeus kulkea hetken matkaa apunasi.

Työskentely perustuu kognitiivisen lyhytterapian menetelmiin, yhdistellen tarpeen mukaan muita menetelmiä. Tavoitteet asetetaan aina asiakkaan omien tarpeiden mukaan. Voit tulla matalan kynnyksen avun saamiseksi, itsetutkiskeluun, ongelmanratkaisuun tai pidempään prosessityöskentelyyn. Terapia on yhteistyöhön perustuva prosessi, jossa huomioidaan sekä mielen että kehon yhteys. Kognitiivinen lyhytterapia on kehitetty mielenterveyden ja hyvinvoinnin tueksi, ja siitä on vahvaa, näyttöön perustuvaa tutkimustietoa sen vaikuttavuudesta erilaisten psyykkisten haasteiden yhteydessä. Sen vaikuttavuus perustuu sekä ajattelun, että toiminnan muutokseen, joka tapahtuu turvallisessa vuorovaikutuksessa.

Terapiatyössä minulle on keskeistä yhteyden luominen, kuulluksi tuleminen ja toivon vahvistaminen. Uskon, että elämän vaikeudet voivat toimia maaperänä, josta kasvu ja merkitys voivat versoa. Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä tätä terapiatyötä ja kulkea rinnalla hetkissä, joissa ihminen voi jäsentää kokemuksiaan, löytää merkitystä ja hahmottaa uutta suuntaa. Samalla voi avautua ymmärrystä menneisyyteen, ja pitkäänkin jatkunut kuormitus voi keventyä, lisäten hyvinvointia ja parantaen elämänlaatua.

Terapeuttinen työ on minulle ennen kaikkea rinnalla kulkemista ja toivon vahvistamista. Se on vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa ihminen saa tulla nähdyksi ja hyväksytyksi keskeneräisenä juuri siinä vaiheessa elämäänsä, missä on. Tavoitteeni on tarjota mahdollisuus pysähtyä omien tunteiden, kokemusten ja tarpeiden äärelle tavalla, joka auttaa jäsentämään omaa sisäistä maailmaa.

Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan ILMAISEKSI! Voimme yhdessä jutella mikä on tilanteesi ja olenko se henkilö jonka kanssa haluat alkaa yhteistyöhön.

Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä minuun joko sähköpostilla, yhteydenottolomakkeen kautta tai puhelimitse. Varauskalenterin kautta voit myös varata ajan, mutta jos siellä ei ole sopivia aikoja tarjolla, niin etsitään sellainen. Voit tiedustella muita aikoja olemalla yhteydessä suoraan minuun. Joskus yksikin kerta voi olla suureksi avuksi! Siitä voi lähteä elämääsi muuttava prosessi liikkeelle, parempaa hyvinvointia kohti!

Olen Lyhytterapeuttiyhdistyksen jäsen.

Voit tutustua minuun ja palveluihini lisää kotisivuiltani.