Stressinhallinta – miksi ohjeet ymmärretään väärin ja mitä stressin hallinta oikeasti tarkoittaa

Stressinhallinta – miksi ohjeet ymmärretään väärin ja mitä stressin hallinta oikeasti tarkoittaa

Kun mediassa ja terveydenhuollossa puhutaan stressinhallinnasta, viesti välittyy usein yksinkertaistettuna: vältä stressiä, kevennä elämääsi, lopeta kuormittavat asiat. Tämä johtaa helposti väärään tulkintaan. Ihmiset alkavat ajatella, että stressin hallinta tarkoittaa työstä irtisanoutumista, harrastusten lopettamista, vastuun vähentämistä tai jopa ihmissuhteiden katkaisemista.

Todellisuudessa kyse ei ole stressitekijöiden täydellisestä poistamisesta. Elämä ilman stressiä ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista. Stressi syntyy harvoin itse tilanteista – se syntyy siitä, miten keho ja hermosto niihin reagoivat.

Stressi ei ole tilanne – stressi on kehon reaktio

Stressi on biologinen reaktio, ei lista elämäntilanteita. Työ, perhe, vastuut ja ihmissuhteet eivät itsessään ole ongelma. Ongelmia syntyy, kun keho tulkitsee nämä tilanteet uhkana eikä reagointia pysäytetä ajoissa.

Elimistö reagoi stressiin ensin hienovaraisesti:

kehon jännittymisenä

levottomuutena

ärtymyksenä

huoliajatuksina

väsymyksenä

Tässä vaiheessa stressi ei vielä näy sairautena tai voimakkaina oireina. Se näkyy tunteina.

Tunteet ovat kehon ensimmäinen varoitusjärjestelmä

Viha, suru, pettymys, turhautuminen, ahdistus ja kärsimys eivät ole häiriöitä, jotka pitäisi työntää syrjään. Ne ovat kehon tapa kertoa, että jokin elämässä kuormittaa liikaa, liian pitkään tai väärällä tavalla.

Jos näitä tunteita ei huomata eikä niihin reagoida, keho siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Tällöin stressireaktio ei enää jää tunnetasolle, vaan alkaa näkyä fyysisinä oireina:

kipuina

uupumuksena

unihäiriöinä

painon kertymisenä

hormonaalisina häiriöinä

vastustuskyvyn heikkenemisenä

Esimerkiksi painon putoaminen on lähes mahdotonta, jos keho on jatkuvassa stressitilassa. Stressihormonit pitävät kehon puolustustilassa, jossa säästäminen ja varastointi on biologisesti järkevää.

Stressinhallinnan ydin: katkaisu oikeassa kohdassa

Stressiä ei hallita poistamalla koko elämäntilanne, vaan katkaisemalla kehon reaktio silloin, kun se alkaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että opetellaan huomaamaan:

missä kohtaa kehossa reaktio alkaa

mitä tunteita tilanne tai ajatus herättää

mitä nämä tunteet yrittävät kertoa

Tunteet eivät vaadi meitä aina tekemään radikaaleja ratkaisuja. Ne vaativat kuuntelua ja vastaamista.

Mitä keho yrittää kertoa?

Kun pysähdymme tunteen äärelle, alamme ymmärtää viestiä sen takana:

Viha voi kertoa rajojen ylityksestä

Suru voi kertoa menetyksestä tai tarpeesta tulla nähdyksi

Turhautuminen voi kertoa liiallisesta kuormasta tai epäselvistä odotuksista

Ahdistus voi kertoa liiasta vastuusta tai kontrollin tunteesta

Kun viesti ymmärretään, tiedämme mitä tehdä.

Stressitekijöihin vaikuttaminen ei ole kaikki tai ei mitään

Stressiin voi vaikuttaa monella tavalla, usein pienillä muutoksilla:

kommunikoimalla tarpeista ja rajoista

muuttamalla työn tai arjen rakenteita

keventämällä omia odotuksia itseä tai muita kohtaan

hyväksymällä, ettei kaikkea voi hallita

suhtautumalla tilanteeseen vähemmän henkilökohtaisesti

Joskus tilanne vaatii suurempia muutoksia, kuten työpaikan vaihtoa. Usein kuitenkaan ei. Usein riittää, että keho saa kokemuksen siitä, että sen viesti on kuultu ja siihen reagoidaan.

Kun et voi muuttaa tilannetta, voit muuttaa suhdetta siihen

Kaikkea elämässä ei voi muuttaa. Silloin stressinhallinta tarkoittaa näkökulman muutosta:

odotetaan vähemmän ihmisiltä, jotka eivät kykene antamaan enempää

lopetetaan taistelu asioita vastaan, joihin ei ole vaikutusvaltaa

yksinkertaistetaan suhtautumista

luovutaan jatkuvasta analysoinnista ja murehtimisesta

Tämä ei ole alistumista, vaan hermoston rauhoittamista.

Stressinhallinta ei ole elämän kaventamista eikä vetäytymistä vastuista. Se on kehon reaktioiden ymmärtämistä ja niihin vastaamista ajoissa.

Kun opimme kuuntelemaan kehon tunnesignaaleja ja reagoimaan niihin oikealla hetkellä, stressi ei pääse kasaantumaan oireiksi. Keho rauhoittuu, fyysinen vointi paranee ja elämä voi jatkua täysipainoisena – ilman jatkuvaa ylikuormitusta.

« Takaisin blogiin