Itsetuntemus on mikroskooppi ja kaukoputki: Miten itsetuntemus voi toimia sekä sisäänpäin katsovana mikroskooppina että ulospäin suuntautuvana kaukoputkena – ja miksi tarvitsemme molempia?

“Minun rajat, minun tarpeet.”

Tämä lause toistuu nykykeskustelussa usein – eikä suotta. Omien rajojen ja tarpeiden ymmärtäminen on keskeinen osa vaikeista kokemuksista toipumista, ihmisenä kasvamista ja tasapainoista elämää. Tässä kirjoituksessa pohdin, miten itsetuntemus voi toimia sekä sisäänpäin katsovana mikroskooppina että ulospäin suuntautuvana kaukoputkena – ja miksi tarvitsemme molempia.

Rajat ja tarpeet - tärkeitä, muttei ehdottomia

Omien rajojen tunnistaminen on usein tärkeä osa myös terapiatyöskentelyä, sillä se auttaa palauttamaan yhteyden itseen ja luomaan pohjan terveemmälle elämälle.

Elämme kuitenkin maailmassa, jossa kaikilla muillakin on omat tarpeensa, eivätkä ihmissuhteemme voi toimia, jos luomme liian jäykkiä ja ehdottomia rajoja. Tarvitsemme rinnalle myös kykyä samastua toisten kokemuksiin ja ymmärtää, että myös muilla on omat rajansa. Jos rakennamme liian jäykkiä rajoja, joku toinen joutuu yleensä joustamaan omista tarpeistaan.

Kestävissä, tukevissa suhteissa molemmat osapuolet ovat valmiita joustamaan. Se ei tarkoita oman itsen sivuuttamista, vaan yhteistä halua löytää kompromisseja ja sovittaa omat tarpeet toisen kanssa yhteensopivaksi.

Kun rajoja on rikottu

Tässä kohtaa on sanottava, että jos ihmisen rajoja on vakavalla tavalla rikottu, on elintärkeää oppia ymmärtämään ja puolustamaan omia rajojaan. Aluksi tämä voi vaatia jyrkkää ja mustavalkoistakin otetta. Se on osa oppimisprosessia – aivan kuten minkä tahansa uuden taidon harjoittelussa. Ensin opetellaan perusasiat jäykästi ja myöhemmin, kun oma sisäinen turva alkaa rakentua, voimme alkaa löytää sävyjä, pehmeyttä ja tilaa myös muiden näkökulmille.

Pelkkä omien rajojen puolustaminen ei kuitenkaan voi olla lopullinen tai ainoa määränpää, vaikka se onkin usein välttämätön välietappi matkalla kohti tasapainoisempaa tapaa elää muiden kanssa. Itse uskon, että sisäänpäin kääntyvä itsetutkiskelu on vain kolikon yksi puoli - ja ilman vastinpariaan, siitä muodostuu yksipuolinen tapa hahmottaa maailmaa.

Mikroskooppi: Itsetuntemus sisäänpäin

Voimme käyttää iitsetuntemusta mikroskoopin tavoin. Pystymme zoomaamaan sillä sisäisiin kokemuksiimme, jolloin alamme huomata reaktioidemme ja ajatuksiemme takana olevia syvempiä tarpeita ja tunteita. Herkistymme omalle sisäiselle maailmallemme ja pystymme ymmärtämään itseämme paremmin.

Tämä sisäinen tutkimusmatka on avain henkiseen kasvuun, mutta jos käytämme kasvanutta itsetuntemusta ainoastaan mikroskoopin tavoin, riskinä on, että alamme tarkastella maailmaa vain oman napamme kautta.

Kaukoputki: Myötätunto ulospäin

Meillä on kuitenkin mahdollisuus käyttää itsetuntemusta myös kaukoputken tavoin. Tällöin omat sisäiset kokemuksemme toimivat ikkunoina muiden kokemusten ymmärtämiseen ja myötätunnon kasvamiseen. Kaukoputken avulla saamme etäisyyttä omiin kokemuksiimme ja alamme nähdä laajemmin. Ja juuri tämä ymmärryksen ja samaistumispinnan laajentuminen on kolikon toinen puoli.

Pystymme tunnistamaan toisessa vain sen, jonka tunnemme itsessämme. Mitä laajemmin tulemme tutuiksi oman sisäisen maailmamme kanssa, sitä paremmin ymmärrämme muiden maailmoja. Kokemustemme ei tarvitse olla identtisiä, mutta kehittyneen itsetuntemuksen myötä pystymme paremmin kuvittelemaan, miltä toisesta tuntuu.

Kuin kolikon kaksi puolta

Mikroskooppi ja kaukoputki ovat kirjaimellisesti laitteita, joilla pystymme laajentamaan ymmärrystämme todellisuudesta kahdesta eri näkökulmasta. Myös ihmisyyttä tutkittaessa, ne toimivat toistensa vastinpareina.

Ilman mikroskooppia emme pysty ymmärtämään kaukoputkesta avautuvaa näkymää, ja ilman kaukoputkea, ymmärryksemme maailmasta jää kapeaksi. Mikroskoopin kautta näemme helposti vain sen, miten muut vaikuttavat minuun, mutta unohdamme sen, millainen vaikutus minulla on muihin.

Omien rajojen ja tarpeiden kanssa tasapainossa oleva ihminen on taitava käyttämään molempia laitteita. Hän tunnistaa omat rajat, mutta ymmärtää, että myös muilla on omansa. Hän osaa erottaa tilanteet, joissa omista rajoista kiinni pitäminen on tarpeen ja toisaalta tilanteet, joissa haluaa joustaa. Hän haluaa kunnioittaa sekä omia että toisten rajoja ja rakentaa yhteistä maaperää, sen sijaan, että jäisi vain omaan nurkkaan puolustamaan omia rajojaan.

Lopulta voit tuntea vain itsesi

Kenties edellä kuvattu mielen tyyneys ja selkeys kuulostaa epärealistiselta ajatukselta - ja sitä se välillä onkin! Ei ole tarpeen saada kolikkoa pysymään kapealla sivullaan joka tilanteessa tai kyetä katsomaan asioita hallitun objektiivisesti kun jotain itselle tärkeää on pelissä.

Kaukoputkesta avautuvista maailmoista huolimatta voimme täysin tuntea vain omat kokemuksemme ja elää vain omissa nahoissamme - ja sen vuoksi meidän tehtävänä onkin lopulta toimia vain oman itsemme asiantuntijana.

Toisten kaukoputken tarkkuudesta riippuen, he voivat paremmin tai huonommin ennakoida ja ottaa huomioon meidän rajoja ja tarpeita. Mutta sinä olet paras asiantuntija siihen, mitä tunnet ja tarvitset ja voit toimia muiden oppaana, kun he pyrkivät ymmärtämään sinua. Jotta voisit tehdä sen, on omien rajojen ja tarpeiden ymmärtäminen välttämätöntä - ja sen takia niitä käsitellään myös siellä terapiassa.

Ei silti jätetä kaukoputkea kaappiin, kun kaivamme mikroskoopin esiin!

Pohdittavaksi:

• Millainen suhde sinulla on omiin rajoihisi? Onko sinulle luontevampaa pitää niistä kiinni vai joustaa?
• Missä tilanteissa rajoista on vaikeinta pitää kiinni?
• Milloin rajojasi on ylitetty? Huomasitko sen heti vai vasta myöhemmin? Miten toivoisit toimivasi ensi kerralla?
• Milloin olet itse mahdollisesti ylittänyt toisen rajan?
• Miltä sinusta tuntuu, kun toinen ihminen asettaa rajoja suhteessa sinuun?
• Missä haluaisit kehittyä? Miten voisit harjoitella sitä?

Sisäinen työ on työtä, joka palkitsee pitkällä aikavälillä ja matkan varrella voi tulla hetkiä, joina toivot, ettet olisi koskaan koskenutkaan koko hemmetin mikroskooppiin. Mutta muista, että harjoitus tekee mestarin, hiljaa hyvää tulee ja moka on opettavainen lahja! 

Antoisia todellisuuden laajentamisen hetkiä.

--

Kiitos ajastasi ja läsnäolostasi!

Toivon, että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, myötätuntoa ja oivaltamisen iloa. Jos sinulla on kysyttävää tai haluat antaa palautetta, voit aina ottaa yhteyttä sähköpostitse: saija@näköala.fi.

Otan myös ilolla vastaan aihe-ehdotuksia tulevia kirjoituksia varten! Mistä sinä haluaisit lukea lisää?

Pysy kuulolla - seuraava kirjoitus odottaa jo mielen sopukoissa!

Lämmöllä,Saija

PS. Tilaamalla uutiskirjeen Näköalan nettisivuilta, saat ensimmäisenä tiedon uusista julkaisuista sekä vinkkejä ja inspiraatiota arkeen.

« Takaisin blogiin