LUE LISÄÄ: Työstä palautuminen
Laura Kaapro kirjoittaa eilisessä Helsingin Sanomissa palautumisesta työelämässä. Hän oli haastatellut Mannheimin yliopiston psykologian professori Sabine Sonnentagia, joka on työstä palautumisen tutkija. Sonnentag on tutkinut työstä palautumista jo 25 vuotta.
Sonnentagin mukaan kesäloma ei riitä palautumiseen ja kesäloman vaikutus haihtuu nopeasti, noin kahdessa viikossa. Työstä pitää nykyisin pystyä palautumaan nopeammin keskellä tavallista työviikkoa, päivittäin. Sonnentag sanoo mielenkiintoisesti myös, että palautuminen ei ole sitoutumisen vastakohta vaan sen edellytys. Jäin tätä oikein pohtimaan.
Ja se onkin mielestäni hyvin sanottu. Jos työ kuormittaa päivästä toiseen koko vuoden, ei muutama lomaviikko riitä palauttamaan ja keräämään energiaa koko seuraavaa vuotta varten. Nykytyöelämä on monilla aloilla (käsittääkseni) sellaista, että muutaman viikon yhtämittainen loma ei ole edes mahdollista, vaan esimerkiksi sähköposteihin on pakko vastata myös loman aikana. Tässä tulee mieleen, että jos työstä pystyy palautumaan päivittäin, viikoittain ja pitkin vuotta lyhyillä lomilla ja pidennetyillä viikonlopuilla, haittaako silloin se, että pidemmän loman aikana tarkistaa välillä sähköposteja. Joillekin tämä voi olla jopa rentouttavampaa kuin se, että pitkän loman jälkeen edessä on sähköpostitulvan perkaaminen.
Kaikkein tärkeintä on siis palautuminen arjessa, sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Silloin on hyvä, jos tuntee omat motivaatiotekijänsä, jotta voi huolehtia juuri itselle sopivista palautumisen keinoista. Palataan vielä lauseeseen ”Palautuminen ei ole sitoutumisen vastakohta, vaan sen edellytys”. Kun palautumista tapahtuu päivittäin, ihminen on innostunut, energinen, työn imussa, muita huomioiva ja auttavainen. Eikö juuri tällainen henkilö olekin yleensä myös sitoutunut?
Sonnentag mainitsee myös, että palautuminen vaatii harjoittelua, kuten mikä tahansa taito. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska jokaisella on erilaisia perustarpeita. Siksi jokaisen pitää löytää ne omimmat palautumisen keinonsa. Erityisesti työpäivään sisällytettäviä keinoja voi joutua joskus pitkäänkin pohtimaan ja kokeilemaan ennen kuin löytyy juuri kyseiseen kokonaisuuteen sopivat palautumisen keinot. Ja jotta niistä muodostuu oikeasti palauttavia rutiineja, niitä pitää myös harjoitella.
Sonnentagin mukaan esihenkilöiden rooli työntekijöiden palautumisessa on yllättävän suuri. Jäin myös tätä pohtimaan ja totesin, että tämäkin on viisaasti sanottu. Esihenkilöllä on mahtava mahdollisuus tukea työntekijöiden palautumista työpäivän aikana. Mutta tämä on mahdollista vain, jos asiasta ja myös työntekijöiden perustarpeista/motivaatiotekijöistä on avoimesti keskusteltu. Tällä estetään myös väärinymmärrykset työyhteisössä, koska joskus palautumista voidaan tulkita esimerkiksi laiskuudeksi. Jotta ihminen pystyy irrottautumaan työstä psykologisesti, hän voi tarvita lyhyen luovan tekemisen hetken, pienen happihyppelyn tai vaikka vain olla hetki tekemättä mitään. Kaikki nämä asiat koskevat kaikkia ihmisiä - esihenkilöitäkin. Heitä ei saa myöskään unohtaa. He ovat tärkeä osa työyhteisön kokonaisuutta.
Kertakohtaaminen voi joissain tapauksissa riittää ja palveluista löytyy myös 5 ja 10 kerran kohtaamisia. Mikäli koet tarvitsevasi useamman kuin 10 kerran kohtaamiset, pyydä tarjous.
Kohtaamisten aikana etsitään ratkaisukeskeisiä menetelmiä apuna käyttäen muutosta asiakkaan toivomaan asiaan sekä edistetään asiakkaan omaa ajattelua ja hyödynnetään hänen potentiaaliaan ja voimavarojaan omia tavoitteita kohti pääsemiseksi. Tämä sopii hyvin henkilöille, jotka haluavat muutosta elämään ja selättää arjen hallinnan haasteita.
Erityisvahvuutenani on toisen ihmisen välittävä kohtaaminen ja kuunteleminen. “Koen olevani omimmillani silloin, kun voin auttaa ihmistä eteenpäin.”
KYSY UUTTA MOTIVAATIOVALMENNUSTA SEKÄ ILTA-AIKOJA PUHELIMITSE TAI VIESTILLÄ!
RSMP/RMP Motivaatioprofiili ja -valmennus auttaa sinua ymmärtämään miksi toimit kuten toimit, mikä sinua kuormittaa ja mistä saat kestävää motivaatiota. Motivaatiovalmennuksessa pysähdymme sen äärelle, mikä sinua aidosti ohjaa ja rakennamme kestävää motivaatiota, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia.
Valmennus perustuu Steven Reissin kehittämään RMP Motivaatioprofiiliin, joka on tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva menetelmä. RMP tunnistaa ihmisen psykologiset perustarpeet eli syvimmät motivaatiotekijät, jotka ohjaavat valintoja, käyttäytymistä ja kokemusta merkityksellisyydestä läpi elämän.