LUE LISÄÄ: Uskomukset ja faktat

Ihmisen toiminta rakentuu pitkälti hänen ajattelunsa varaan. Ajatukset synnyttävät tunteita, jotka puolestaan ohjaavat toimintaa. Tämä toiminta vahvistaa edelleen alkuperäisiä ajatuksia ja käynnistää uuden ajatus–tunne–toiminta -ketjun. Näin muodostuu itseään vahvistava kehä, jossa ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Usein todetaan, että “tekemällä sitä, mitä on aina ennenkin tehnyt, saa sitä, mitä on aina ennenkin saanut.” Vähemmän huomiota saa kuitenkin ajattelun merkitys: “ajattelemalla sitä, mitä on aina ennenkin ajatellut, saa sitä, mitä on aina ennenkin saanut.” Ajattelun muuttaminen on keskeinen keino vaikuttaa paitsi toimintaan myös tunnekokemuksiin. Kun ajattelua muokataan tietoisesti rakentavampaan suuntaan, voidaan parhaimmillaan saavuttaa omia tavoitteita ja parantaa kokonaisvaltaisesti elämänlaatua.

Uskomukset elämästä, itsestä ja muista ihmisistä eivät ole objektiivisia totuuksia, vaan ne ovat kokemusten pohjalta muodostuneita tulkintoja. Tämän ymmärtäminen on keskeistä: omia ajatuksia ei tule pitää automaattisesti tosina. Kun ihminen oivaltaa, että ajattelu on muovautuvaa, myös oppiminen ja myönteisen asenteen rakentaminen helpottuvat.

Uskomukset ovat toistuvia ajatusmalleja, joita olemme ajatelleet niin monta kertaa, että me uskomme ne jo todeksi. Ne ohjaavat tulkintojamme ja käyttäytymistämme. Ne muotoutuvat kasvatuksen, kulttuurin ja elämänkokemusten kautta. Tyypillisiä rajoittavia uskomuksia ovat esimerkiksi:

• “Arvoni määräytyy suoritusten kautta.”
• “En onnistu kuitenkaan.”
• “Minun pitää pärjätä yksin.”
• “Vasta kun saavutan X, voin olla tyytyväinen.”

Neurobiologisesti tarkasteltuna uskomukset vastaavat vahvistuneita hermoverkkoja – neuronien ja synapsien yhteyksiä, jotka ovat muodostuneet toiston seurauksena energiatehokkaiksi reiteiksi aivoissa. Koska aivot pyrkivät toimimaan mahdollisimman taloudellisesti, ne suosivat näitä valmiiksi vahvistuneita ajatuspolkuja. Vertauskuvallisesti uskomukset ovat kuin metsään tallattuja polkuja: mitä useammin niitä kuljetaan, sitä leveämmiksi ja helpommin kuljettaviksi ne muuttuvat – jopa valtateiksi.

Tämä mekanismi ei onneksi kuitenkaan rajoitu haitallisiin uskomuksiin. Toiston avulla voidaan vahvistaa myös myönteisiä ja itseä tukevia ajatusmalleja. Aivot oppivat samalla periaatteella rakentavia uskomuksia, kun niitä harjoitellaan riittävän usein.

Kielellä on keskeinen rooli ihmisen tavassa jäsentää maailmaa. Erityisesti sisäinen puhe vaikuttaa siihen, millaisiksi uskomukset muodostuvat. Hyvän huomaamisen harjoittelu sekä tietoinen, myönteinen ajattelu voivat vähitellen muuttaa ajattelutapoja ja vahvistaa positiivisempia uskomuksia.

Uskomukset muokkaavat yksilön kokemaa todellisuutta joko myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. Kun itseä rajoittavia uskomuksia tunnistetaan ja korvataan tarkoituksenmukaisemmilla ajatuksilla, myös koettu todellisuus muuttuu. Tässä mielessä alitajuntaa voidaan verrata tietokoneeseen, jonka toimintaa ohjaavat siihen “ohjelmoidut” uskomukset.

Ajattelun tarkastelu ja uudelleenmuotoilu voidaan aloittaa kysymällä itseltä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Onko tämä ajatus totta vai pelkkä uskomus?
• Onko tällä uskomuksella merkitystä elämässäni?
• Viekö tämä ajatus minua eteenpäin vai estääkö se minua?
• Olisinko onnellisempi, jos ajattelisin toisin?
• Onko tästä uskomuksesta minulle hyötyä vai haittaa?
• Millainen uusi ajatus tukisi paremmin tavoitteitani?
• Mitä minun kannattaa ajatella edetäkseni kohti päämääriäni?

Hyödyllisten uskomusten rakentaminen edellyttää myös kykyä suhtautua ajatuksiin joustavasti. Ajatuksia voidaan tarkastella ikään kuin etäältä, ilman että niihin samaistutaan liikaa. Havainnollinen vertaus on mielikuva sinisestä taivaasta ja siellä liikkuvista pilvistä: ajatukset ovat kuin pilviä, jotka saapuvat ja poistuvat omia aikojaan. Osa niistä on miellyttäviä, osa vähemmän miellyttäviä, mutta kaikki ovat ohimeneviä.

Samoin kuin pilvien ei tarvitse pysähtyä taivaalle, ajatuksiinkaan ei tarvitse takertua. Ihminen voi valita, mitkä ajatukset ovat huomion ja vahvistamisen arvoisia. Erityisesti sellaisista ajatuksista, jotka eivät palvele hyvinvointia tai tavoitteita, on tarkoituksenmukaista päästää irti.

Ajatukset ovat mielen tuottamaa sisältöä – kuin jatkuva radiolähetys, joka soi taustalla. Ne ovat hetkellisiä ja muuttuvia. Kun ihminen oppii tunnistamaan tämän, hän voi suhtautua ajatteluunsa joustavammin ja valikoivammin, mikä luo perustan psykologiselle hyvinvoinnille ja tavoitteelliselle toiminnalle.

« Takaisin blogiin