Lapsuuden traumat
Kävelin tänään kotoa työhuoneelleni ja minulla tuli pissahätä. Se on usein itselläni jopa ongelma, kun olen juonut jotakin diureettia eli kofeinipitoista juomaa.
Pissahädän ilmestyessä alan etsimään paikkaa mihin voin pissata ja vaikka nuo koirat pissaavat kivijalkoja myöten, itse koetan katsoa mihin kehtaisin pissata ja välttelen suurempaa yleisöä.
Miksi olen tehnyt tästä pissaamisesta niin suuren ja vaikean asian itselleni? Tänään kävin taas mielessäni läpi mistä se johtuu, se johtuu lapsuuden traumasta, eli asiasta jota en ole kyennyt lapsuudessani käsittelmään.
Olin hyvin pienenä poikana isäni mukana, kun hän lähti jollekkin teollisuusalueelle liikeneuvotteluun ja hän jätti minut siksi aikaa yksin autoon. Muistan kuinka minua pelotti se ympäristö missä me olimme ja en uskaltanut sanoa isälleni, että älä jätä minua yksin.
Laitoin auton ovet lukkoon, sillä pelkäsin ja samalla alkoi hämärtyä ja tulla jo kylmä. Elettiin aikoja, jolloin ainoa puhelin oli lankapuhelin ja yhteyttä ei mihinkään saanut, ihmisiä ei näkynyt missään.
Minulla tuli pissahätä ja parhaani mukaan pidättelin, kunnes pissasin housuuni. Se lisäsi pienen pojan tuskaa entisestään. Isäni tuli autoon, ei oikein puhunut mitään, häntä taisi enemmän huolettaa ne Mercedeksen penkit, kuin minun traumakokemus.
Isäni riisui märät vaatteeni, lähti ajamaan kotia kohti, mitään ei puhuttu tuossa hetkessä, se vain tapahtui. Minun traumakokemukseeni toi lisäpotkua se, kun tiesin tuottaneeni isälleni pettymyksen pissaamalla hänen Mercedeksen penkit.
Minä opin tunteiden käsittelemisen taidon tuona iltana, sen jälkeen kastelin lapsena sänkyni öisin aina, kun minulla oli isoja pelkotiloja. Niitähän riitti ja sitten se valtava häpeä, kun aamulla äitini tuli herättämään sanoen: "taas se on kussut sänkyynsä!"
Olen antanut jo anteeksi isälleni ja kertonut myös sille pienelle pojalle, että ei se ollut sinun vikasi ettei vanhempasi kyenneet tunteiden tasolla huolehtimaan sinusta. Heitä ei ollut kukaan opettanut tai heidän omat vanhemmat eivät näyttäneet sellaiseen mallia.
Nykyään ymmärrän tietoisuuden tasolla kuinka jokin lapsuuden traumakokemus voi johtaa erittäin vakaviin seurauksiin elämässä.
Oman riippuvuussairauteni juurisyyt ovat syntyneet neljästä eri asiasta. Tarjontataustasta, traumoista, kiintymyssuhdevauriosta ja ylisukupolvellisuudesta.
Minulla muuten ei ole koskaan ollut Mercedestä, vaikka se oli isälleni suorastaan pyhä auto. Taidan tietää siihen syyn miksi en ole koskaan omistanut Mercedestä. Minulla on Toyota, se on hyvä auto, turvallinenkin ja lämmin kylmällä.
Me olemme niin sairaita, kuin meillä on vaiettua häpeää, käsittelemätöntä traumaa ja salaisuuksia, me ihan kaikki.
Riippuvuusterapeutti Janne Jääskeläinen
Tarjoan apua ja tukea erilaisiin riippuvuuksiin ratkaisukeskeisillä työmenetelmillä. Erityisosaamistani ovat seksi-, porno- ja päihderiippuvuudet.
Työskentelyni pohjautuu sekä ammatilliseen osaamiseen että omaan toipumiskokemukseen. Ymmärrän riippuvuuden vaikutukset arjessa käytännön tasolla – en pelkästään teoriassa.
Vastaanotollani ei tarvitse selittää kaikkea alusta asti. Keskitymme siihen, mikä auttaa sinua eteenpäin ja mitä voit alkaa tehdä toisin jo nyt.
Terapiassa etsimme yhdessä konkreettisia keinoja muutokseen – askel kerrallaan.
Olen työskennellyt riippuvuuksien parissa yli kymmenen vuoden ajan. Hyödynnän työssäni käytännössä toimiviksi osoittautuneita menetelmiä ja yksilöllistä lähestymistapaa.
Periaatteeni on yksinkertainen: jatka sitä mikä toimii – jätä pois se mikä ei.