Mielenterveyttä edistävät taidot
Vaikka mielenterveys voi järkkyä yllättävän vastoinkäymisen tai traumaattisen kokemuksen johdosta, voivat vahvat mielenterveyden taidot edesauttaa palautumista näistä mieltä haastavista tapahtumista. Näitä taitoja voi kuka tahansa opetella omasta kasvatuksesta, taustastaan ja kokemuksista riippumatta, eikä ikinä ole liian myöhäistä lähteä niitä opettelemaan. Mitä joustavammin pystymme mieltämme käyttämään tilanteen vaatimalla tavalla, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on selviytyä vaihtelevista ja vaativista tilanteista, jotka haastavat mielenterveyttämme. Olen koonnut tähän kirjoitukseen mielestäni tärkeimpiä mielenterveyttä vahvistavia taitoja.
1) Murehtimisesta luopumisen taito
Asioiden murehtiminen voi olla hyvin kuluttavaa ja synkistää mielen nopeasti. Murehtiessamme mielemme on tulevaisuudessa ja tapahtumissa, jotka eivät ole vielä edes tapahtuneet. Mielemme pyrkii luomaan erilaisia skenaarioita siitä, mitä saattaa tapahtua jos jotain muuta tapahtuu. Jos emme pysty lopettamaan murehtimista, saatamme ajautua elämään uhkasävytteisessä ilmapiirissä, jos kaikki pahimmat skenaariot valtaavat mielemme. Saatamme luulla, että mitä enemmän käytämme aikaa murehtimiseen, sitä valmiimpia olemme vastaanottamaan ja ratkomaan mahdollisia vastoinkäymisiä. Tämä ei kuitenkaan yleensä pidä paikkansa, vaan ainoastaan pilaa ilon ja vie energian tästä hetkestä.
2) Märehtimisestä luopumisen taito
Toinen vastaava taito on märehtimisestä luopumisen taito. Kun murehtimisessa fokus on tulevaisuudessa, märehtimisessä fokus on menneisyydessä. Menneisyyden ikävät ja traumaattiset tapahtumat jäävät kalvamaan mieltämme ja toistamme tapahtumia mielessämme yhä uudestaan ja uudestaan. Muistoja toistamalla kuvittelemme niiden irrottavan meistä otteen vähitellen, mutta tämä yleensä vain ylläpitää ja lisää ikäviä tunteita sekä estää meitä elämästä elämäämme tässä hetkessä. Kun ikävät tapahtumat on käsitellyt, olisi tärkeää pystyä päästämään niistä irti, jotta ne eivät kuluta voimavarojamme enää tulevaisuudessa ja palautuminen mahdollistuu.
3) Hyväksymisen taito
Hyväksymisen taito auttaa meitä suuntaamaan fokuksen niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Kaikkiin asioihin emme pysty vaikuttamaan ja silloin hyväksymisen taito on tärkeä, jotta emme käytä energiaamme turhaan kamppailuun. Olisi tärkeää oivaltaa, että mitkä asiat elämässämme ovat niitä, jotka meidän tulee vain hyväksyä ja ottaa vastaan sellaisenaan tai niitä, joita voimme muuttaa omilla toimillamme. Tämä taito säästää yleensä turhautumisen tunteita, kun emme enää turhaan yritä muuttaa jotain sellaista, joka ei ole meidän vaikutuspiirissä.
4) Mustavalkoisesta ajattelusta luopumisen taito
Maailma on täynnä eri värin sävyjä, mutta jos ajattelumme on hyvin mustavalkoinen, tulee elämästäkin varsin rajoittunutta. Tällöin tulkinnat ihmisistä, asioista ja tapahtumista ovat ainoastaan joko hyviä tai huonoja. Näiden ääripäiden välille ei jää muita vaihtoehtoja, mikä voi tehdä elämästä hyvin äkkijyrkkää ja kohtuutonta. Mustavalkoista ajattelua on havaittavissa varsinkin monilla perfektionisteilla, jotka tekevät asiat joko täysillä tai eivät ollenkaan. Olisikin tärkeää opetella näkemään myös muita värejä ja tulkintoja, jotta elämä ja tunne-elämä helpottuisivat. Kultaisen keskitien löytäminen on tässä taidossa keskeistä.
5) Näkökulman vaihtamisen taito -toisen näkökulman huomioimisen taito
Varsinkin ristiriitatilanteissa, vastoinkäymisissä tai konflikteissa muiden ihmisten kanssa olisi hyödyllistä osata vaihtaa näkökulmaa ja asettua toisen ihmisen saappaisiin hetkeksi. Saatamme jäädä kiinni omaan näkökulmaamme, mikä estää meitä löytämästä konsensusta toisen ihmisen kanssa tai hyväksymästä vastoinkäymiset elämässämme. Jos osaa hetken nähdä tilanteet ja asiat toisesta näkökulmasta, voi olla helpompi ymmärtää, miksi tilanteet ovat syntyneet ja miten ne voisi ratkaista.
6) Huomion siirtämisen taito
Joillekin ahdistus saattaa syntyä siitä, että huomio on liikaa kääntynyt sisäänpäin omaan itseen. Tällöin ulkopuolinen maailma on suljettu paljolti havainnoin ulkopuolelle ja suuri osa huomioista menee tarkkaillessa omia tunteita, kehon tuntemuksia ja ajatuksia. Tällöin voi olla paikallaan suunnata huomiota ulospäin ja tarkkailla ulkomaailman tapahtumia. Kyky siirtää huomiota tasaisesti ulkoisen ja sisäisen maailman tarkkailun välillä on arvokas taito, jotta mielenterveys pysyy tasapainossa.
7) Myötätuntoisuuden taito
Monilla meistä saattaa olla hyvin vaativa sisäinen puhetyyli, joka armottomasti arvostelee ja kritisoi omaa ja toisten toimintaa. Hyvän mielenterveyden säilyttämiseksi olisi tärkeää opetella suhtautumaan itseen ja muihin myötätuntoisemmin, mikä edesauttaa mielenlaadun säilymistä positiivisempana. Jos mieli jatkuvasti tuomitsee omia ja muiden toimia, voi olla vaikea ylläpitää mielen tyyneyttä, jolloin ärtyneisyys ja turhautuneisuus lisääntyvät. Myötätuntoisuus luo ympärille hyväksyntää, rauhaa ja lempeyttä, jolloin myös mieli helpommin säilyttää tasapainonsa.
8) Armollisuuden taito
Myös armollisempi asenne auttaa säilyttämään mielenrauhan paremmin, kuin armoton ja jatkuvasti vaativa. On tärkeää oppia tunnistamaan, että milloin itseltään ja muilta on sopivaa vaatia enemmän ja milloin olla armollisempi. Jos ei osaa tunnistaa omia voimavaroja ja hetkiä, jolloin armollisuus olisi paikallaan, voi helposti polttaa itsensä loppuun. Armollisuus auttaa myös sietämään omaa ja muiden keskeneräisyyttä. Emmehän ole koskaan valmiita ja aina voisi itseään kehittää entistä paremmaksi tai tehdä asiat vielä paremmin. Armollisuuden taidon avulla on kuitenkin mahdollista hyväksyä omat virheet ja nauttia myös niistä vähemmän täydellisistä suorituksista.
9) Itsensä lohduttamisen taito
Jos oma sisäinen puhe on hyvin vaativaa, voi olla vaikea lohduttaa itseään ikävissä tilanteissa, joissa sitä kaipaisi eniten. Vastoinkäymisiä kohdatessa itsensä sättiminen ja haukkuminen harvoin auttavat, vaan silloin tulisi osata asettua itsensä puolelle ja kohdella itseään parhaan ystävän tavoin. Jos olemme itsemme vihollisia, käymme jatkuvaa sisäistää sotaa itsemme kanssa, mikä on hyvin kuluttavaa ja maalaa helposti mielen mustaksi. Tämä johtaa myös helposti siihen, ettei haluaisi elää omana itsenään, koska joutuu jatkuvasti omien sanallisten hyökkäysten kohteeksi.
10) Itsensä kannustamisen taito
Itsensä kannustamisen taito ylläpitää myös hyvää mielenterveyttä niissä tilanteissa, joissa kannustus on paikallaan. Uusiin haastaviin tilanteisiin joutuessa ihminen saattaa epäillä itseään, jolloin ahdistus nostaa päätään. Tällöin olisi tärkeää osata kannustaa -eikä kampittaa -itseään. Positiivisella sisäisellä puheella pystyy muuttamaan omaa suhdettaan uuteen pelottavaan asiaan tai tilanteeseen, mikä vahvistaa mieltä ja parantaa yleensä myös itse suoritusta.
11) Itsensä rauhoittamisen taito
Joskus vahvat tunteet saattavat ottaa meidät valtaansa, jolloin hyvät itsensä rauhoittamisen taidot auttavat selviytymään tästä tunnemyrskystä niin, ettei tunneilmasto muutu kokonaan. Hermoston rauhoittaminen sisäisellä puheella, meditoinnilla tai muilla keinoilla on tärkeää mielen tasapainon ylläpitämiseksi. Kun mieltä rauhoittaa säännöllisesti, on myös immuunimpi reagoimaan yllättäviin stressaaviin tilanteisiin hermostuneesti. Sisäinen rauhallisuus helpottaa myös suhtautumaan asioihin rationaalisesti ilman, että tunnemyrsky vie voiton.
12) Positiivisen näkökulman taito
Monet saattavat luulla, että positiivisuus on jotain, minkä kanssa joko syntyy tai ei. Positiivinen asenne on kuitenkin taito siinä missä muutkin taidot eli meillä kaikilla opittavissa. Positiivisen näkökulman vaaliminen ja löytäminen vaatii kuitenkin tietoista päätöstä ja harjoittelua. Jos on pitkään harjoittanut negatiivisuutta, mieli automaattisesti ohjautuu niille urille. Tällöin täytyy enemmän pinnistellä positiivisen näkökulman löytämiseksi, mutta se kannattaa, sillä positiivisuus ylläpitää toivoa ja uskoa vaikeissa elämäntilanteissa, jolloin ei niin helposti joudu myöskään masennuksen pauloihin.
13) Perspektiivin vaihtamisen taito (pienestä suurempaan)
Näkökulman vaihtamisen lisäksi myös perspektiivin vaihtamisen taito voi auttaa haastavissa tilanteissa ja vastoinkäymisissä. Usein saatamme ajatella, että ikävä tapahtuma on iso asia tässä hetkessä, mutta jos mietimme, miten se vaikuttaa meihin tai muihin kuukauden, vuoden tai sadan vuoden päästä, voi olomme sen johdosta helpottua. Voimme myös miettiä, että miten ikävä tapahtuma vaikuttaa minuun, kaupunkiini, maahani tai muuhun maailmaan. Perspektiivin vaihtaminen saattaa muuttaa suhtautumistamme koko tapahtuneeseen ja sitä kautta muuttaa koko tunnekokemustamme.
14) Hetkessä elämisen taito
Koska vain tähän hetkeen voimme vaikuttaa, olisi mielenterveyden kannalta tärkeää osata elää tässä hetkessä. Jos mieli koko ajan ohjautuu tulevaisuuteen tai menneisyyteen, voi tästä hetkestä nauttiminen kärsiä. Hyvin tavoiteorientoituneessa yhteiskunnassamme saattaa olla myös vaikea arvostaa käsillä olevaa nykytilaa, jolloin tyytymättömyys perusarkeen helposti lisääntyy ja "sitku"-lista pitenee. Vaikka elämässä on hyvä olla motivoivia tavoitteita, olisi tärkeää osata myös pysähtyä nauttimaan tämän hetken tilanteesta ja jo saavutetuista asioista. Jos vain juoksee alati muuttuvien ja lisääntyvien uusien tavoitteiden perässä, saattaa menettää saavuttamisen ilon kokonaan.
15) Omien rajojen kunnioittamisen taito
Omien rajojen tunnistaminen ei ole aina helppoa -varsinkin jos on orjallisesti tottunut miellyttämään muita. Silloin on vaarana, että asettaa toistuvasti toisen edun oman edun edelle, ettei pahoittaisi toisen mieltä. Tämä voi näkyä myös ylenpalttisena joustamisena työnantajaa kohtaan. Omia rajoja kannattaa kuitenkin kunnioittaa, sillä jos toistuvasti asettaa omat tarpeet ja toiveet sivuun, voi se johtaa itsensä hylkäämiseen, uupumiseen, katkeruuteen ja patoutuneeseen vihaan, jotka kaikki kuormittavat myös mielenterveyttä.
16) Arvostelemattomuuden taito
Asioiden ja ihmisten arvosteleminen on merkittävästi lisääntynyt vuosikymmenten aikana. Lähes kaikesta voidaan pyytää ja antaa arvosteluja. Ihmisten, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen vaatii jatkuvaa palautetta, mutta samaan aikaan hyvin arvostelukeskeinen ilmapiiri luo ylimääräisiä ulkonäkö- ja suorituspaineita. Olisikin tärkeää pystyä luopumaan liiallisesta arvostelusta ja hyväksyä, että asiat joskus vain ovat -eivät kauniita tai rumia, hyviä tai pahoja. Lyömme leiman ja annamme merkityksen helposti kaikkeen kokemaamme, kuulemaamme ja näkemäämme. Joskus mielenterveytemme järkkyy sen vuoksi, että olemme antaneet tapahtuneelle tietyn leiman, jolloin se saa mielessämme suuremman merkityksen, kuin se todellisuudessa on. Esimerkiksi jos työnhakija ei saa hakemaansa työpaikkaa, saattaa hän heti ajatella, että hän varmaankin epäonnistui haastattelussa, vaikka syy voikin olla siinä, että toisen hakijan palkkatoive oli vain pienempi.
17) Jatkojalostamisen lopettamisen taito
Mielessämme pyörii päivän aikana monenlaisia ajatuksia sen mukaan minkälaisissa tilanteissa olemme osallisena. Mielemme prosessoi tapahtumia ja pyrkii löytämään niihin loogisia selityksiä sekä järkeviä syy-seuraussuhteita, jotta voisimme oppia kokemastamme ja pystyisimme jatkossa suuntaamaan toimintaamme toivomaamme suuntaan. Joskus mielikuvituksemme kuitenkin lähtee jatkojalostamaan ajatuksia hyvin dramaattiseen suuntaan, mikä ei enää palvele mielenterveyttämme vaan sen sijaan horjuttaa sitä. Esimerkiksi, jos sääennustuksessa kerrotaan huomisesta lumipyrystä, saattaa mieli lähteä luomaan kauhuskenaarioita siitä, kuinka et saa aamulla autoa liikkeelle, joka johtaa myöhästymiseen työpaikan tärkeästä palaverista, joka johtaa työpaikan menettämiseen, joka johtaa asunnon menettämiseen, joka johtaa... Olisikin tärkeää osata pysäyttää tämä ajatusten dramaattinen jatkojalostaminen ajoissa, ennen kuin kaikki mahdolliset kauhuskenaariot on käyty läpi.
18) Yhteenkuuluvuuden löytämisen taito
Vaikka olemme ihmisinä erilaisia, on meillä muiden kanssa myös paljon yhteistä. Vaikean vastoinkäymisen kohdalla voi olla hyödyksi, jos omaa yhteenkuuluvuuden löytämisen taidon. Kyseessä on taito, jossa ihminen oivaltaa, että ei ole kokemuksensa kanssa yksin eikä ainut, joka on vastaavaa joutunut kokemaan. Maailmassa on muitakin, jotka ovat samanlaisen kokemuksen joutuneet joskus kokemaan ja hekin ovat siitä selvinneet. Tätä varten on luotu myös erilaisia vertaistukiryhmiä. Yhteenkuuluvuus voi tuoda lohtua ja toivoa, jota kokemusten jakaminen muiden kanssa niinikään edistää.
19) Merkityksellisyyden löytämisen taito
Monet tutkimukset puhuvat oman merkityksellisyyden puolesta osana onnellista elämää. Kun ihminen kokee itsensä tärkeäksi, on hänellä usein hyvä syy herätä aamulla ja tahtoa tavoitella unelmiansa. Jos oma elämä tuntuu merkityksettömältä, voi olla vaikea pitää positiivista mielentilaa yllä, jolloin helpommin vaipuu apatiaan ja pahimmillaan pitkittyneeseen masennustilaan. Tämän vuoksi oman merkityksellisyyden löytämisen taito on tärkeä hyvän mielenterveyden ylläpitämiseksi.
20) Vaikeiden tunteiden sietämisen taito
Jokainen joutuu elämässään kokemaan vastoinkäymisiä tai vaikeita tilanteita -toiset isompia, toiset pienempiä. Tunteet muuttuvat päivän aikana moneen kertaan, eikä kenelläkään ole koko ajan vain positiivisia tunteita. Tämän vuoksi olisi tärkeää oppia hyväksymään ja sietämään myös niitä vaikeita tunteita, koska tunteita ei aina pysty itse kontrolloimaan. Jos koko ajan juoksee karkuun näitä hankalia tunteita, voi tiedostamattaan luoda itselleen vahingollisia suojautumismekanismeja esim. tunnesyöminen, alkoholismi, ortoreksia.
21) Kontrollista luopumisen taito
Mediassa puhutaan usein elämänhallintataidoista, aivan kuin elämää pystyisi aina hallitsemaan. Joillekin tiukka elämän kontrollointi on tärkeää mielen tasapainon ylläpitämiseksi, jolloin kontrollin menettäminen tuntuu pahimmalta mahdolliselta rangaistukselta. Koska elämää ei pysty koskaan kokonaan hallitsemaan, olisi mielenterveyden kannalta tärkeää opetella luopumaan ylenpalttisesta kontrolloinnista ja luottaa myös siihen, että elämä kantaa, vaikka emme aina ottaisi kaikesta itse kokonaisvastuuta -joskus jopa silloin paremmin.
22) Avun pyytämisen taito
Vahva pärjäämisen kulttuurimme voi nostaa kynnystä pyytää apua tilanteissa, joissa aidosti tarvitsisi ammattilaisen apua mielenterveyden haasteisiin. Monet mielentaidot vaativat oivalluksia sekä uuden ajattelu- ja toimintatavan systemaattista harjoittelua. Tässä taitava ammattilainen voi toimia tukena ja turvana. Aina ei tarvitse pärjätä yksin, vaan apua saa ja kannattaa pyytää -joskus se on ainut keino saada oma mielenterveys takaisin, minkä vuoksi avun pyytämisen taito on myös hyvin tärkeä taito.
Miltä nämä taidot sinusta kuulostivat? Jäikö mielestäsi jokin erityisen tärkeä taito mainitsematta? Mitkä taidot sinulla on jo hyvin hallinnassa ja mitä taitoja haluaisit vielä harjoitella lisää?
❤️Erja
erja@terapiaamielelle.fi
www.terapiaamielelle.fi
Erja Alanko
Olen kognitiivinen lyhytterapeutti, joka hyödyntää työssään skeematerapian, hyväksymis- ja omistautumisterapian, myötätuntosuuntautuneen, tietoisuustaitopohjaisen ja metakognitiivisen terapian työkaluja tarpeen mukaan.
Jo nuoruudestani alkanut kiinnostus ihmismielen mahdollisuuksia ja rajoituksia kohtaan on ajanut minut opiskelemaan ja vaihtamaan alaa aikuisiällä. Toimin pitkään yritysmaailmassa johtoasemassa rekrytointien ja henkilöarviointien parissa, mutta kaipuu suuremman merkityksellisyyden, oman arvomaailman mukaiseen elämään ja ihmisten auttamisen pariin saivat minut kouluttautumaan terapeutiksi. Rekrytointialalle hakeuduin alun perin siksi, että halusin auttaa ihmisiä elämässään eteenpäin, mutta kun etenin urallani ylöspäin, ajauduin samalla myös kauemmaksi alkuperäisestä motivaationlähteestäni ja työ menetti pikku hiljaa merkityksensä. Kognitiivisena lyhytterapeuttina pääsen toimimaan jälleen omasta motivaatiostani käsin eli auttamaan ihmisiä elämässään eteenpäin, mutta nyt astetta syvällisemmin -mielenterveyden haasteita taklaten.
Oman elämäni traumat, vastoinkäymiset sekä sairastumiset ovat haastaneet myös omaa mielenterveyttäni ja pakottaneet minua tutkimaan omia ajatusmalleja, uskomuksia sekä sisäistä puhetta, jotka ovat yhdessä muodostaneet arjen todellisuuteni ja vaikuttaneet käyttäytymiseeni. Vasta pitkäjänteisellä mielen työskentelyllä, kognitiivisen terapian työkaluilla, olen saanut ymmärryksen omalle toiminnalleni, löytänyt ratkaisut ongelmiini sekä saavuttanut sisäisen rauhan ja elämänilon. Olen pystynyt hyödyntämään asiakkaiden auttamisessa menestyksekkäästi omaa kokemusasiantuntijuuttani, josta kertovat myös saamani erinomaiset asiakaspalautteet.
Olen terapeuttina empaattinen kuuntelija sekä kannustava kanssakulkija, joka ratkaisukeskeisesti oivalluttaa ja myötätuntoisesti voimaannuttaa asiakasta terapiamatkan aikana löytämään omat vastaukset, resurssit ja ratkaisukeinot. Kohtaan jokaisen asiakkaan avoimin mielin, tuomitsematta ja henkilön omia kokemuksia ja näkemyksiä kunnioittaen. Terapiassa autan asiakasta tunnistamaan ja luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista sekä sisäisestä puheesta tarjoamalla tilalle uusia hyödyllisempiä ajattelu- ja käyttäytymistapoja, jotta asiakas pääsee elämään toiveidensa mukaista elämää.
Uskon jokaisen asiakkaani potentiaaliin ja muutoskykyyn. He vain kaipaavat tukea sisäisen voiman valjastamisessa sekä oikeiden askeleiden ottamisessa. Asiakkaitteni upeat muutokset ja huikeat onnistumistarinat ovat työssäni parasta!
Lähde kanssani matkalle tutkimaan mielesi mahdollisuuksia -olet enemmän, mitä uskotkaan!
❤️ Erja
erja@terapiaamielelle.fi