Tunneherkkyyden lahja ja kuuntelun jalo taito

Rakas lukija, tässä kirjoituksessa käydään läpi tunneherkkyyttä ja aktiivista kuuntelua. Aluksi avaan hieman termistöä, jonka jälkeen syvennymme itse asiaan. Kiitos mielenkiinnosta kirjoitelmaani kohtaan! <3

Affektiivisella kyvykkyydellä tarkoitetaan tunneherkkyyttä, jossa arvostetaan toisen kokemuksia ja kuuntelemista sekä tunnistetaan omat tunteet sekä reaktiot. Tunneherkkä ihminen on aistiva, empaattinen ja läsnä oleva kuuntelija, joka vastaa toisen viestiin lempeydellä ymmärtäen samalla tunteiden tarttumisen herkkyyden ja kyvyn säädellä sitä. Tilannetaju mahdollistaa mielekkään kuuntelemisen, jolloin eri konteksteissa osataan toimia ja liikkua kuuntelun eri tasoilla asianmukaisesti keskeyttämättä puhujaa.

Organisaatio psykologian professori emerita Judi Brownell on jakanut kuuntelemisen kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat:

• kuuleminen,
• ymmärtäminen,
• muistaminen,
• tulkinta,
• arviointi ja
• vastaaminen.

Mikäli jokin näistä puutuu, voi kommunikaatio vaikeutua toisen ihmisen kanssa. Erityisesti, jos toinen tulkitsee nopeasti mutta ei kuuntele tai kuullut ja ymmärtänyt sitä, mitä toinen on sanonut ja tarkoittanut.

Tähän auttaa rauhoittuminen ja aistien herkistäminen aidosti kuuntelemaan toista, ilman keskeytyksiä siitä, mitä toinen kertoo. Olettamusten purkamista voi harjoittaa kysymällä tarkentavia ja täsmentäviä kysymyksiä sekä avaamalla toiselle sitä, miten asian itse juuri kuuli ja kysyä kuuliko eli ymmärsikö oikein.

Kuuloa pidetään usein ensimmäisenä ja viimeisenä aistina. Kuuntelu on kognitiivinen prosessi, jossa kielellisiä ja sanattomia viestejä vastaanotetaan ja tulkitaan antaen niille merkityksensä. Se on yhteenvetojen tekemistä, kuulemansa arviointia ja sanattomiin viesteihin vastaamista. Suuntaamme siihen tarkkaavaisuutemme ja yritämme poistaa kuuntelun esteet tai rajoitukset. Kuuntelu vaatii tarkkaavaisuutta ja halua ymmärtää, jolloin tilannetta myös aistitaan ja havainnoidaan. Kuuntelua ja kuuloaistia voi myös harjoittaa sekä kehittää. Aktiivista kuuntelua voi harjoittaa ja opetella turvallisesti esimerkiksi suhde- ja pariterapian keinoin.

Tulkintaa, olettamuksia vai aitoa kuuntelemista

Sosiaalinen tietoisuus on kykyä erotella, mikä on toisen ihmisen käyttäytymistä ja mikä omaa tulkintaa. Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toinen ajattelee, jolloin kuuntelemisen taito korostuu. Puhujalle tulisi rauhassa antaa tilaa kertoa, mitä hän ajattelee, havainnoi ja tuntee sekä millaisia tarpeita hänellä on, mitä hän toivoo sekä tarvittaessa täsmentää kertomaansa.

On hyvä tiedostaa, että omaa ajattelua ja toisen ymmärtämistä voivat haitata omat tulkinnat ja olettamukset toisesta, jolloin suhtautuminen toiseen voi vääristyä ja muuttua. Tulkitsemme herkästi keskustelukumppanimme kehonkieltä ja mikroilmeitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, joiden avulla yritämme ymmärtää, mitä toinen ajattelee tai tuntee. Tämä voi joskus mennä pahasti pieleen, jolloin näiden asioiden selvittäminen kysymällä suoraan voi auttaa ymmärtämään toista paremmin ja välttää vääriltä johtopäätöksiltä. Vääränlaiset vuorovaikutustaidot voivat heikentää luottamusta sekä aiheuttaa jopa vuorovaikutuksen katkeamisen.

Helpoin tie toisen ihmisen ymmärtämiseen on kuuntelu ja edellä mainitut tarkentavat kysymykset. Annetaan toiselle vapautta ilmaista itseään puheen avulla, ilman, että tekisimme olettamuksia hänen puolestaan. Tällöin annamme toiselle tilaa tarkentaa ja tulla paremmin ymmärretyksi. Aktiivisen kuuntelun kautta annetaan tilaa lisäksi toisen tunteille ja autetaan käsittelemään niitä reflektoimalla toisen puhetta, jolla myös varmistetaan, että asia on ymmärretty oikein. Aktiivisen kuuntelun avulla pyritään sanoittamaan toisen tunteita ja asetumaan toisen asemaan sekä näkökulmiin.

Tämä on myös yksi tärkeimmistä asioista oppia itsestämme ja toisesta aidosti lisää. Tarvitsemme kehittyäksemme toisia ihmisiä ja vuorovaikutusta.

Toisen ihmisen kuuntelu on edellytys hyvään ja vastavuoroiseen kommunikointiin. Ymmärrys siitä, mitä toinen tuntee ja kokee, syntyy usein kuuntelun kautta, jolloin voidaan kokea myös empatiaa toista kohtaan. Todellista kuuntelua yleensä häiritsee ihmisen psyyken kannalta kaksi asiaa. Silloin kun toinen puhuu, mietitään omia vastauksia ja arvioidaan toisen puhetta. Ei oikeastaan kuunnella vaan puhutaan mielen sisällä itselleen. Toisin sanoen hyökätään toista vastaan. Toinen kuuntelemisen estomekanismi on se, kun toisen sanoma ei kiinnosta. Aletaan suunnittelemaan mitä tehdään tai sanotaan seuraavaksi ja miten tilanteesta pääsisi pois. Tällöin ajatukset ovat täysin muualla kuin toisen ihmisen sanomassa. Hetkenpäästä huomataan, että emme muistakaan sitä, mitä toinen on sanonut.

Tilan antaminen

Ihanteellista ja toista kunnioittavaa olisi antaa toisen puhua vuorollaan ja omalla tahdillaan, kuuntelen avoimesti, arvioimatta tai arvostelematta toista. Ei ole syytä vauhdittaa tai keskeyttää, jolloin annetaan tilaa myös hiljaisuudelle ja puheen tauottamiselle. Tällainen kuunteleminen voi olla hyvinkin parantavaa. Puhuja kokee tulevansa arvostetuksi ja aidosti kuulluksi. Näin saadaan toinen kokemaan toimijuutta, vastuuta sekä osallisuutta keskustelussa. Hänelle tulee tunne, että hänet hyväksytään ilman, että sitä sanotaan ääneen.

Koetko, että sinun vaikeaa antaa toisen puhua rauhassa? Oletko pohtinut, mikä tälle kiireentunnulle on syynä? Kaipaatko tukea tai apua vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen turvallisesti? Vuorovaikutustaidoilla voimme syventää ihmissuhteidemme laatua ja edistää itsemme kuuluksi tulemista sekä ymmärrystä. Nämä taidot voivat auttaa Sinua luomaan parempaa yhteyttä muihin sekä vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, jonka avulla hyvinvointisi voi lisääntyä. Seuraavissa kirjoitelmissa perehdymme asiaan laajemmin.

Tutustu LaRutiini Oyn verkkosivuihin ja palveluihin täältä.

Täältä löydät vapaat ajat. Olette aina yksin tai yhdessä lämpimästi tervetulleita vastaanotolleni. <3

Koetko, ettet tule kuulluksi ihmissuhteissasi? Varaa aika ja tule keskustelemaan siitä, miten voisit kehittyä niin, että jatkossa asia olisi toisin. Se, mihin voit vaikuttaa on itsesi kehittäminen. Ota rohkeasti vastuu omasta hyvinvoinnistasi! <3

Lähteet:

Dunderfelt, T. (2016). Läsnä oleva kohtaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Gothóni, R. (2020). Kuuntelijan käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hiila, I., Tukiainen, M., & Hakola, I. (2019). Tiimiäly: opas muuttuvaan työelämään. Tuuma.

Kallio, M. (2017). Inhimillisiä kohtaamisia. EU: WSOY.

Marshall B. Rosenberg. (2015). Nonviolent Communication NVC. A language of life. Suomentanut Hartikainen T. (2019). Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Viisas elämä Oy.

Mäkisalo-Ropponen, M. (2011). Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Talvio, M. & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.

« Takaisin blogiin