Mielialan seuraaminen tarkoittaa päivittäisten ajatuksien, tuntemuksien ja aktiviteettien ylös kirjaamista ja reflektointia. Jokaisen meidän mielialamme vaihtelee aika ajoin - se on täysin luonnollista. Kaikki tunteemme ovat sallittuja, eikä tunteita tulisi väheksyä. Joskus kuitenkin saatamme reagoida tunteisiimme hetken mielijohteesta, toisin kuin oli tarkoitus tai miten olisimme jälkeenpäin halunneet. Mielialan ja siihen vaikuttaneiden tekijöiden seuraaminen mahdollistaa omien tunteiden äärelle pysähtymisen ja niistä oppimisen. Kun oppii tunnistamaan mitkä asiat mielialaan vaikuttavat, on omia tunteita myös helpompi ymmärtää ja kontrolloida. 

Mielialan seuraaminen on positiivisen psykologian tekniikka mielenterveyden parantamiseksi, sekä itsehoitomenetelmä mielenterveyden sairauksista kuten ahdistuksesta, kliinisestä masennuksesta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville. Mielialojen seuraaminen voi olla hyvin hyödyllistä varsinkin heille, jotka ponnistelevat mielenterveysongelmien kanssa.

Tutustu psykoterapeutteihin tästä

Tutustu psykologeihin tästä

Mikä on mielialan seurantasovellus?

Mielialapäiväkirja tai mielialan seurantasovellus on työkalu, jota käytetään oman mielialan vaihteluiden seuraamiseen. Sovelluksen tarkoituksena on auttaa käyttäjää ymmärtämään eri asioiden ja tilanteiden vaikutusta mielialan vaihteluihin, ja tarjota välineitä mielialan kehityksen tarkasteluun ajan kuluessa. Suurin osa ihmisistä käyttää mielialan seurantasovelluksia ammattilaisen tarjoaman hoidon, kuten terapian tukena. (Islam & Choudhury, 2020; Stark, 2020; Van Ameringen, Turna, Khalesi, Pullia & Patterson, 2017).

Mielialan seurantasovelluksen käyttäminen voi olla hyödyllinen tuki mielenterveyden hoitoon monesta eri syystä. Se voi esimerkiksi auttaa potilasta:

• Ymmärtämään paremmin mielialan vaihteluita ja tunnistamaan mielialan muutoksissa toistuvia kaavoja.
• Tunnistamaan ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka voivat laukaista tai saada aikaan mielialamuutoksen.
• Luomaan uusia parempia tapoja negatiivisten ja epäsuotuisten käyttäytymismallien tilalle.
• Kuvaamaan omia tuntemuksia muille, kuten terveydenhuollon ammattilaiselle.
• Aktivoitumaan itsehoidossa tapaamisten välillä.
• Huomaamaan lääkityksen vaikutuksen.
• Havaitsemaan lisääntyneen ahdistuneisuuden tai masennuksen oireet, ja tarvittaessa pyytämään myös apua.

Mielialatietojen jakaminen ammattilaiselle edistää vuorovaikutusta osapuolien välillä. Tietojen jakaminen auttaa ammattilaista tunnistamaan potilaan yksilölliset oireet ja parantaa yhteistä keskustelua. Mitä kattavampi kuva potilaan voinnista ammattilaisella on, sitä henkilökohtaisempaa ja oikea-aikaisempaa hoitoa potilaalle pystytään tarjoamaan. 

Asioiden kirjaaminen ylös antaa potilaalle realistista kuvaa mielen hyvinvoinnista ja auttaa tunteiden käsittelyssä, mikä on keskeistä paranemisprosessissa. Mielialan seurantasovelluksen mahdollistama hyvien päivien tunnistaminen huonojen päivien joukosta antaa kannustusta jatkaa. Mielialaan vaikuttavien asioiden tunnistaminen auttaa myös tarttumaan juuri niihin asioihin, joihin olisikin hyvä puuttua.

Mitä ammattilaisen mielestä hyvä mielialan seurantasovellus sisältää?

Vaikka jokaisella ammattilaisella voi olla omat mielipiteensä hyvän mielialan seurantasovelluksen kriteereistä, näkemyksiä usein yhdistää muutama tekijä. Yleinen yksimielisyys on, että hyvä mielialan seurantasovellus; perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT), käsittelee ahdistusta ja alhaista mielialaa, sisältää oireiden tai mielialan raportointijärjestelmän, aktivoi tiettyjä toimintoja mielialan perusteella, on helppokäyttöinen ja tarjoaa luotettavaa tietoa (Bush, Armstrong & Hoyt, 2019).

Mikä tekee mielialan seurantasovelluksen käytöstä niin mieluisaa? 

Mielialan seuraaminen sovelluksen avulla ei ainoastaan ole nopeaa ja vaivatonta. Omien tuntemuksien jakaminen sovellukselle toisen ihmisen tai ammattilaisen sijaan, voidaan myös kokea helpommaksi tai “turvallisemmaksi” (Van Ameringen, ym. 2017). Jälkeenpäin vähäpätöiseltä vaikuttavan asian jakaminen toiselle ihmiselle voi joissain tapauksissa tuntua vaikealta, mikä voi hidastaa yhteisen ymmärryksen syntymistä potilaan ja ammattilaisen välille. Sovellus voi siis auttaa potilasta kertomaan mielialastaan ja siihen vaikuttaneista tekijöistä avoimemmin. Mielialan seurantasovellusten hyvistä puolista huolimatta on syytä huomata, että ne eivät kuitenkaan korvaa ammattilaisen tarjoamaa hoitoa, vaan ovat usein tarkoitettu hoidon tueksi tai mielialojen rennompaan seurantaan (Stark, 2020).

Kun ymmärrämme paremmin mistä mielialan vaihtelut voivat johtua, osaamme myös lähestyä niitä järkevämmin. Tällä voi olla merkittävä positiivinen vaikutus tunteiden käsittelyyn ylä- tai alamäen osuessa kohdalle. Mielialan seurantasovellus on hyvä itsehoitotyökalu, joka voi auttaa ehkäisemään mielenterveyssairauksien syntymistä, ja ammattilaisen kanssa käytettäessä edistämään sairauksien hoitoa.

Tämä teksti on toteutettu yhteistyössä MEDIFIEDin kanssa. Potilaan MEDIFIED mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupasta. Ammattilaisen ratkaisusta voit lukea lisää täältä.  

Lähteet

1. Bush, N. E., Armstrong, C. M., & Hoyt, T. V. (2019). Smartphone Apps for Psychological Health: A Brief State of the Science Review. Psychological Services, 16(2), 188–195. https://doi.org/10.1037/ser0000286
2. Caldeira, C., Chen, Y., Chan, L., Pham, V., Chen, Y., & Zheng, K. (2017). Mobile apps for mood tracking: an analysis of features and user reviews. AMIA ... Annual Symposium Proceedings, 2017, 495–504.
3. Islam, M. A., & Choudhury, N. (2020). Mobile apps for Mental Health: a content analysis. Indian Journal of Mental Health, 7(3).
4. Medified Solutions Oy. (2021). 5 Reasons Why Mood Tracking Is Good For Your Mental Health. https://www.medified.fi/blog
5. Stark, L. (2020). The emotive politics of digital mood tracking. New Media & Society, 22(11), 2039–2057. https://doi.org/10.1177/1461444820924624
6. Van Ameringen, M., Turna, J., Khalesi, Z., Pullia, K., & Patterson, B. (2017). There is an app for that! The current state of mobile applications (apps) for DSM-5 obsessive-compulsive disorder, posttraumatic stress disorder, anxiety and mood disorders: VAN AMERINGEN et al. Depression and Anxiety, 34(6), 526–539. https://doi.org/10.1002/da.22657

Tutustu psykoterapeutteihin

Tutustu lyhytterapeutteihin

Tutustu psykologeihin

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi