Sinulla on varmasti jokin mielikuva änkytyksestä ja änkyttävästä ihmisestä. Mielikuva on ehkä syntynyt elokuvan, kirjan, jonkun tuttavan tai perheenjäsenen änkytyksen perusteella. Voi olla, että änkytät itse.

Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, jolle on ominaista toistot, venytykset tai lukot – tai kaikki nämä. Änkyttävä ihminen tietää ihan tismalleen, mitä haluaa sanoa eli kyse ei ole esimerkiksi epäröinnistä tai oikean sanan etsimisestä. Änkytyksen yhteydessä voi esiintyä myötäliikkeitä, jotka voivat olla kasvoissa, käsissä, jaloissa tai koko kehossa. Tavallisia myötäliikkeitä on esimerkiksi silmien rypistys, pään nyökkääminen tai käden heilahdus änkytyksen rytmissä.

Tutustu puheterapeutteihin tästä

Änkytykseen voi liittyä myös negatiivisia ajatuksia ja tunteita tai erilaisten asioiden välttelyä: tietyt äänteet, sanat tai tilanteet voivat olla niin vaikeita, jännittäviä tai ahdistavia, että änkyttävä ihminen jättää ne mieluummin väliin. Moni änkyttävä ihminen tietää jo etukäteen, milloin änkytys ilmenee, jolloin välttely on helppoa. On mahdollista, että puhuja on piilottanut änkytyksensä kokonaan. Pidemmän päälle tämä käy kuitenkin usein raskaaksi.

Änkyttäviä ihmisiä on maailmassa yli 70 miljoonaa, ja jokaisen änkytys on erilainen kokemus änkyttävälle ihmisille itselleen. Kun änkytys on kestänyt kauan – vuosia ja ehkä vuosikymmeniä –, siihen liittyvät ajatukset, tunteet, asenteet ja toimintatavat ovat ehtineet muuttua moneen kertaan. On hyvä ymmärtää, että änkytyksestä näkyy usein vain pieni osa muille ihmisille.

Miten voit olla tukena ihmiselle, joka änkyttää?

Juttelukumppani voi merkittävästi helpottaa änkyttävän ihmisen puhumista ja lieventää puhumiseen mahdollisesti liittyviä hankalia tunteita.

o          Kuuntele rauhassa, mitä puhuja on sanomassa.

o          Pidä yllä katsekontakti luontevasti.

o          Keskity siihen, mitä puhuja sanoo – älä siihen, miten hän sen sanoo.

o          Älä neuvo puhumisessa, sillä änkyttävä ihminen osaa puhua aivan riittävän hyvin.

o          Älä oleta tietävästi automaattisesti, millaisia ajatuksia tai tunteita änkyttävällä ihmisellä on änkytystä kohtaan. Jokaisen kokemus on erilainen ja arvokas itsessään.

Mitä puheterapiassa tehdään?

Änkytyksen puheterapia on hyvin yksilöllisesti rakentuva prosessi. 3-vuotiaan lapsen puheterapia on hyvin erilaista kuin 13- tai 30-vuotiaan. Tavoitteet muodostetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja usein tavoite liittyy asiakkaan oman toimijuuden ja osallisuuden vahvistuminen: kuljetaan sitä kohti, että änkytys ei rajoita täysipainoista elämää. Aiemmin on voinut tuntua siltä, että änkytyksen vuoksi ei voi tehdä mitä haluaa, mutta vähitellen änkytyksen merkitys elämässä pienenee ja asiakas uskaltaa esimerkiksi aloittaa uuden harrastuksen tai vaihtaa työpaikkaa.

Lasten puheterapiassa vanhemmat ovat avainasemassa. Yhdessä heidän kanssaan voidaan miettiä, mitkä kaikki tekijät lapsen puheen sujuvuuteen vaikuttavat. Lisäksi etsitään keinoja, miten lapsen puheen sujuvuutta ja positiivista kommunikointiasennetta voidaan arjessa tukea. Kouluikäisten kanssa voidaan hakea rohkeutta vastata luokassa tai jutella kavereiden kanssa. Aikuisten puheterapiassa usein pyritään minimoimaan änkytyksen vaikutus elämänlaatuun. Jonkun kohdalla tämä tarkoittaa puherohkeuden lisäämistä, toisen kohdalla helpomman puhetavan etsimistä ja kolmas haluaa vähitellen oppia hyväksymään oman puhetapansa.

Puheterapiassa käsitellään siis paljon muutakin kuin puhetta: vaikka änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, se voi vaikuttaa moneen asiaan. Tärkeää ei ole sujuva puhe, vaan sujuva elämä – änkyttää tai ei.

Puheterapeuttina on ollut ilo olla kulkemassa asiakkaan rinnalla, kun änkytykseen liittyvät negatiiviset ajatukset ja tunteet haalenevat ja änkytys alkaa muuttua voimavaraksi. Häpeän, harmin ja välttelyn rinnalle – ja ohi – nousevat yhteenkuuluvuus, sinnikkyys ja itsemyötätunto.

Kirjoittajan esittely:

Olen Aura Yli-Savola, puheen sujuvuuden häiriöihin erikoistunut puheterapeutti ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Olen myös kliininen opettaja ja tohtorikoulutettava Turun yliopistossa. Jatko-opintojeni aiheena on puheen sujuvuuden taustatekijät. Tutustu tästä Valitseterapian profiiliini.

Tutustu puheterapeutteihin

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi