Psykoterapian ja lyhytterapian erot ja yhtäläisyydet
Psykoterapia ja lyhytterapia eivät sulje pois toisiaan ja molemmille palveluille on tarvetta. Termistö voi olla harhaanjohtavaa ja sekavaa sitä tuntemattomalle ja siksi koemme vastuulliseksi kertoa niistä apua etsiville. Uskomme ihmisten valinnanvapauteen ja haluamme auttaa löytämään oikea-aikaista ja oikeatasoista apua.
Kun siis pohdit terapiaan hakeutumista ja tutkit eri vaihtoehtoja, mieti omia tarpeitasi ja toiveita ja selvitä myös terapeutin taustaa ja koulutusta. Voit aina kysyä apua omasta terveyskeskuksestasi tai lääkäriltäsi hoitoon hakeutumisesta ja terapeutin valinnasta.
Lyhytterapian ja psykoterapian erot ja yhtäläisyydet:
I. Lyhytterapia on psykososiaalista ennaltaehkäisevää keskusteluapua. – Psykoterapia on opittu tuntemaan ensisijaisesti psyykkisten sairauksien, elämänlaatua ja työkykyä uhkaavien pitkäkestoisten oireiden kuntoutusmuotona. Psykoterapia voi olla myös lyhytkestoista eli lyhytpsykoterapiaa.
II. Lyhytterapia sopii asiakkaan itse määrittelemään ongelmaan, oireeseen tai elämäntapahtumaan liittyvää kriisiin. – Psykoterapiassa hoidetaan elämäntapahtumien lisäksi myös psyykkistä oireilua tai diagnosoitua mielenterveyden häiriöitä. Psykoterapia pohjautuu vakiintuneeseen ja koeteltuun psykologiseen tietopohjaan.
III. Lyhytterapiaan ei tarvita lähetettä tai diagnoosia. – Psykoterapiaan usein hakeudutaan lääkärin b-lausunnolla, erityisesti jos haetaan Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tavoitteena on tukea työ- ja opiskelukykyä. Psykoterapiaan voi hakeutua myös itsenäisesti ilman lähetettä.
IV. Lyhytterapia ei ole terveydenhuollon palvelu, joten kirjauksia ei tehdä potilasasiakirjoihin tai Omakantaan. – Psykoterapia on terveydenhuoltoa, josta on lakiin perustuva velvollisuus kirjata potilasasiakirjoihin.
V. Lyhytterapia ei ole Kela-korvattavaa, joten lyhytterapian maksaa tyypillisesti asiakas itse tai joissain tapauksissa työnantaja. – Psykoterapiassa on mahdollisuus Kela-korvaukseen tai julkisen terveydenhuollon maksusitoumukseen, mutta myös itse maksaen voi hakeutua psykoterapiaan.
VI. Lyhytterapeutin nimike ei ole suojattu. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lyhytterapeutin ammattia harjoittavien koulutus vaihtelee jonkin verran, eikä siitä ole säädetty laissa. – Psykoterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattilainen ja koulutusvaatimukset ovat säänneltyjä.
VII. Lyhytterapeutin pohjakoulutusta ei ole tarkasti rajoitettu. – Psykoterapeutilta vaaditaan soveltuvan pohjakoulutuksen (esim. psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä) lisäksi riittävää työkokemusta sekä erikoistumiskoulutusta, joka täyttää tietyt kriteerit.
VIII. Lyhytterapeutilta ei vaadita omaa terapiaa, mutta työnohjausta vahvasti suositellaan. – Psykoterapeutin opintoihin kuuluu oma psykoterapia ja vaatimus asiakastyön työnohjauksesta.
IX. Lyhytterapeuttiseen hoitoon pääsy on usein nopeaa ja hyvin saavutettavaa. Lyhytterapiaa voidaan myös hyödyntää väliaikaisena terapia-apuna etsittäessä sopivaa psykoterapeuttia. – Psykoterapiaan pääsyä voi joutua odottamaan ja Kela edellyttää 3 kk kestävää arviointi- ja hoitojaksoa ennen terapiatuen hakemista. Huomioitavaa kuitenkin on, että myös psykoterapiaan voi hakeutua ilman diagnosoitua mielenterveysongelmaa ja terapian voi maksaa itse, jolloin hoitoonpääsy voi nopeutua.
X. Lyhytterapiasta ei ole säädetty laissa ja terapeutteja ei valvo keskitetysti mikään viranomainen. – Sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomainen Valvira myöntää oikeuden psykoterapeuttina toimimiseen ja valvoo toimintaa.
XI. Sekä lyhytterapia että psykoterapia perustuvat vuorovaikutukselliseen prosessiin asiakkaan ja hoitavan henkilön välillä. Vuorovaikutus voi olla keskustelua, liikettä, taidetta tai toiminnallisia menetelmiä.
Jos etsit sivustoltamme Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, valitse maksutavaksi Kela. Voit hakeutua psykoterapiaan myös itse maksaen. Voit tarkistaa psykoterapeutin oikeuden käyttää nimikettään JulkiTerhikki-palvelusta. Huomaathan, että Kela korvaa vain osan psykoterapian kustannuksista. Lue lisää Kelan korvaamasta psykoterapiasta ja siihen hakeutumisesta.
Etsiessäsi lyhytterapeuttia, voit aina kysyä terapeutilta hänen omasta taustastaan eli terapiakoulutuksesta, suuntautumisesta tai terapiaopintoja edellyttävästä pohjakoulutuksesta. Voit myös kysyä, onko terapeutti käynyt omaa psykoterapiaa ja miten terapeutti itse koki oman terapian hyödyttävän häntä. Voit selvittää mitä muita menetelmiä terapeutti käyttää keskustelun lisäksi (toiminnalliset, keholliset menetelmät jne.). Voit aina itse valita terapeuttisi oman tarpeesi ja tilanteesi mukaisesti. Sinulla on myös oikeus vaihtaa terapeuttia, jos et koe työskentelyä juuri sinulle toimivaksi.
Loppujen lopuksi sekä lyhytterapiasta että psykoterapiasta voi olla todella paljon apua, kun terapeutti on hyvä kohtaamaan, kuuntelemaan ja rakentamaan toimivaa yhteistyösuhdetta.
Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi