Muutakin kuin ärrän pärinää? - puheterapiatyön monipuolisuus

Kuva: Muutakin kuin ärrän pärinää? - puheterapiatyön monipuolisuus

Lukioikäisenä ystäväni ehdotti minulle logopedian opiskelua ja puheterapeutin työtä. Vaikka ehdotus tuntui silloistenkin mielikuvieni kautta kiinnostavalta, ei minulla ollut mitään tietoa puheterapeutin työn monipuolisuudesta. Ensimmäinen mielikuva kun oli r-äännettä opettavasta tädistä (ja tämä mielikuva vaikuttaa olevan monen muunkin mielessä vahvana). Tarkemmin tutkintoa ja puheterapeutin työtä selviteltyäni, olin varma, että haluan kouluttautua juuri puheterapeutiksi. Eniten työssä kiinnosti ihmisläheisyys, alan laajuus ja työn monipuolisuus.

Kun pohtii puheterapeutin työn ja logopedian koulutuksen monipuolisuutta, voi asiaa tarkastella monesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen työn monipuolisuutta lisäävä tekijä on asiakasryhmät. Karkeasti puheterapiatyön asiakasryhmät voidaan jakaa lapsiin ja aikuisiin. Jo tämä jako ja mahdollinen vaihtelu näiden asiakasryhmien välillä tuo työmahdollisuuksiin paljon vaihtelua. Ihmisläheisessä työssä viihtyvä kykenee valitsemaan itselleen sopivimman työnkuvan jo näitä eri asiakasryhmiä tarkasteltaessa.

Toinen puheterapeutin työn monipuolisuuteen vaikuttava tekijä on erilaiset työympäristöt. Puheterapeutti voi työskennellä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja  yksityisellä sektorilla. Työnkuva onkin hyvin erilainen riippuen siitä, missä näissä työpaikoista puheterapeutti työskentelee. Perusterveydenhuollossa työskentelevän puheterapeutin työ koostuu pitkälti puheterapeuttisesta arvioinnista, lyhyistä kuntoutusjaksoista, sekä ohjauksesta ja seurannasta. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa työ koostuu muun muassa lyhyistä tiiviistä arviointijaksoista, kuntoutussuunnitelmien laatimisesta, haastatteluista ja konsultoinneista. Yksityisellä sektorilla työskentelevä puheterapeutti keskittyy työssään kuntoutukseen ja toteuttaa sitä tiiviinä ja pitkäkestoisena. Yksityisellä sektorilla työskentelevän puheterapeutin asiakaslista pysyy usein jonkin aikaa samana ja koostuu asiakkaista, joita terapeutti tapaa viikoittain esimerkiksi 30-40 kertaa vuodessa.

Suurin työn monipuolisuuteen vaikuttava tekijä on kuitenkin eri häiriöryhmät. Puheterapian tarkoituksena on poistaa, lieventää tai ehkäistä puheen ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Lisäksi työnkuvaan kuuluu syömiseen, nielemiseen sekä ääneen liittyvien haasteiden arviointi ja kuntoutus. Työssään puheterapeutti voi kohdata asiakkaita, jotka ovat hakeutuneet puheterapiaan esimerkiksi seuraavien syiden vuoksi:

●      äännevirhe

●      puheen epäselvyys

●      puheen- ja kielenkehityksen viivästymä

●      epäily poikkeavasta puheen- tai kielenkehityksestä

●      kontaktin/vuorovaikutuksen pulma

●      äänen häiriö tai äänenkäytön ongelma

●      änkytysoireet

●      syömisen tai nielemisen haasteet

●      lukemisen tai kirjoittamisen vaikeudet

●      oppimisvaikeudet, joiden taustalla epäillään kielenkehityksen haasteita

 

Merkittävin työn monipuolisuutta lisäävä tekijä on kuitenkin yksittäiset asiakkaat. Kukin asiakas on omanlaisensa, eikä saman häiriöryhmän sisällä tapaa koskaan kahta häiriöltään identtistä asiakasta - ja tämä on työn ehdoton rikkaus! Tämä mahdollistaa myös puheterapeutin jatkuvan kehittymisen työssään, vaikka työ koostuisikin pääasiassa tietyn häiriöryhmän asiakkaista.

Kyllä me sitä ärrääkin päristellään, mutta tehdään paljon muutakin, mitä olisi hienoa tuoda enemmän ihmisten tietoisuuteen.

 

Teksti:

@puheterapiatutuksi -instagramtilin ylläpitäjä

FM, puheterapeutti Elsa Mannonen

Ylläpidän @puheterapiatutuksi -instagramtiliä, jossa välitetään tietoa puheesta, kielestä ja kommunikaatiosta. Tililtä löytää muun muassa vinkkejä kotiin kielellisten taitojen vahvistamiseen sekä aiheita logopedian opiskelusta ja puheterapeutin työstä.

 

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi