18 uupumuksen merkkiä - Tästä tiedät, onko uupumus normaalia
Mitä uupumus tarkoittaa?
Uupumus on seurausta siitä, kun ihminen venyttää omia voimavarojaan riittävän kauan eikä ehdi palautua.
Mielen ja kehon uupumus kertoo yksinkertaisimmillaan levon tarpeesta. Uupumus on kehon reaktio yrittää löytää tasapainoa pitkittyneeseen kuormitukseen ja stressiin.
Kehon ja mielen pitkäkestoinen epätasapainotila, uupumus, ei poistu arjen peruslevolla, viikonlopun yli nukkumisella tai loma-aikoina.
Uupuminen on pitkällisen kuormituksen tulosta, jossa palautuminen on ollut pitkään puutteellista, eikä tasapainoa mielen ja kehon hyvinvointiin ole löytynyt.
Täältä löydät vapaat terapeutit, jotka ovat erikoistuneet ahdistuksen käsittelyyn.
Mistä tietää, onko uupumus ”normaalia”?
Saatamme kokea voimakastakin väsymystä elämän muutoskohdissa ja kriisitilanteissa. Hetkellisten elämänmuutosten myötä koetut stressi- ja väsymystilat ovat elämään kuuluvia.
Usein tällaiset muutokset, kuten esimerkiksi avioero, työpaikan muutokset tai menetykset vaikuttavat toimintakykyymme vain hetkellisesti ja helpottavat elämäntapojen korjausliikkeillä, levolla sekä kriisitilanteen lieventymisen myötä.
Joskus väsymys ja voimattomuus eri tilanteista johtuen kuitenkin pitkittyvät. Palautuminen jää toistuvasti puutteelliseksi, ja väsymys kehittyy pitkittyessään uupumukseksi.
Uupumista voi aiheuttaa esimerkiksi työelämän vaatimukset tai muutokset sekä pitkäkestoinen ylikuormitus, taloudelliset haasteet, ongelmat ihmissuhteissa tai esimerkiksi erilaiset fyysisesti tai henkisesti kuormittavat sairaudet. Uupumukseen tulee suhtautua vakavasti ja muistaa, että apua on saatavilla ja sitä on hyvä hakea.
Miten uupumus oireilee?
Uupumus voi ilmetä muun muassa pitkittyneinä uniongelmina, unettomuutena, jatkuvana päänsärkynä, aistien herkistymisenä, mielen kyynistymisenä ja ärtyneisyytenä, merkityksettömyyden tunteena, alati tuntuvana väsymyksenä, masennuksen oireina, vatsa- ja suolisto-oireina tai esimerkiksi huimauksena.
Uupumuksen oireet heijastavat elämäämme monitahoisesti. Jatkuva väsymys oireilee usein ärtyneisyytenä, jolloin ihmissuhteissa saattaa ilmetä konflikteja ja vuorovaikutussuhteiden ongelmat kuormittavat jo valmiiksi ylikuormittunutta mieltämme.
Uupumus saattaa näkyä myös vetäytymisenä sosiaalisista verkostoista.
Kun mielemme on ylikuormittunut ja voimaton, arkinen selviytyminen ja arjen mielekkyys heikkenevät esimerkiksi muisti- ja keskittymishaasteiden myötä.
Uupuneina tunnereagointimme voi olla myös ylimitoitettua ja tunnesäätelytaitomme heikkenevät. Joskus lähipiirimme onkin tärkeässä roolissa uupumuksemme huomaamisessa ja sen oireiden sanoittamisessa.
Milloin uupumukseen kannattaa hakea apua?
Pitkittyneeseen väsymykseen ja siitä johtuvaan uupumiseen kannattaa hakea ammattiapua. Jos koet olleesi jo pitkään voimakkaan väsynyt, et tunne palautuvasi sekä huomaat mielesi kyynistyneen, hae uupumukseen apua esimerkiksi terveydenhuollosta tai työterveydestä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa hakeudut avun piiriin, sen paremmin uupumuksen kehä saadaan katkaistua.
Miten uupumusta hoidetaan?
Uupumuksen hoitamisessa on tärkeää miettiä uupumiseen johtaneita syitä. Oletko uupunut ulkoisista vai sisäisistä syistä johtuen? Onko taustalla esimerkiksi fyysinen sairaus, työolosuhteet vai haitalliset selviytymiskeinosi? Hoitomuotoja, toimenpiteitä ja muutostarpeita on helpompi hahmottaa, kun syihin päästään käsiksi.
Mitä voi itse tehdä, ettei uuvu?
Voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi uupumiseen huolehtimalla hyvinvoinnistamme. On tärkeää tarkastella elintapoja kokonaisvaltaisesti keskittymällä erityisesti uneen, ravintoon sekä riittävään liikkumiseen. Myös omien ajatusmallien tarkastelulla ja näkökulman vaihtamisen harjoitteilla voi olla merkitystä stressin ja väsymyksen hallinnassa.
Olosuhteiden muuttaminen, tietoisuustaitojen harjoittelu sekä uneen ja palautumiseen panostaminen vaikuttavat vointiin. Tällöin meillä on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet käsitellä elämän eteen tuomia vaikeita olosuhteita tai tapahtumia.
10 x ehkäise uupumus
- Muokkaa elämänrytmiäsi säännölliseksi. Ennakoi ja tiedosta haastavat paikat arjen perustoiminnoissa ja harjoittele aikataulutusta ja selkeyttämistä.
- Panosta uneen ja lepoon. Vaali unitaitojasi.
- Syö säännöllisesti ja laadukkaasti.
- Liiku sinulle sopivalla tavalla.
- Harjoittele tunnetaitojasi ja kehitä stressinhallinnan taitojasi.
- Aikatauluta tarkemmin esimerkiksi aamu- tai iltatoimesi, jos huomaat toistuvasti stressaantuvasi kiireen ja säntäilyn takia. Tarkastele toimintatapojasi ja hae toimimattomien keinojen tilalle uusia.
- Pidä yllä kaikkea hyvää. Vietä mielekkäitä ja voimaannuttavia hetkiä.
- Vaali ihmissuhteitasi. Kannusta hyvään.
- Tutki ylikuormitusta aiheuttavia tekijöitä.
- Luo mieleesi uusia toimivia ajatusmalleja ja kehitä psykologista joustavuuttasi sekä resilienssiäsi lempein keinoin esimerkiksi lyhytterapian avulla. Harjoittele tunnistamaan toimimattomat ajatusmallisi ammattilaisen tuella ja kehitä elämäntilanteeseesi sopivia uusia väyliä.
Lähteinä käytetty: Mielenterveystalo, Mielenterveyden keskusliitto
Kirjoittaja Tiina Järvikangas on lyhytterapeutti, erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomalainen eroseminaari -ohjaaja. Voit tutustua häneen täällä, hänen verkkosivuillaan tai Instagramissa @terapiatoive.