Mistä paniikkihäiriö tulee? Mikä laukaisee paniikkikohtauksen? Lue, mikä häiriöön auttaa.

Mikä oon paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö?

Yksittäisen paniikkikohtauksen eli ahdistuskohtauksen kokemus jossakin elämän vaiheessa on melko yleistä. Paniikkikohtaus on pelottava, vaikkakin vaaraton kokemus, jossa jokin tilanne ja ajatukset saavat aikaan muun muassa fyysisiä oireita, kuten huimausta, sydämentykytystä, hikoilua, rintakipua tai kuristumisen tunnetta. 

Koetut oireet ovat yksilöllisiä, mutta kehittävät usein kokemusta kohti ahdistavaa paniikin tunnetta ja kuoleman pelkoa. Usein paniikkikohtauksen tunnetta kuvataan myös sekoamisen pelkona. Paniikkikohtaus luo ahdistuksen tunnetta, muodostaa osin vääristynyttä kuvaa todellisuudesta sekä voi aiheuttaa pelkoa kohdata tiettyjä paikkoja tai tilanteita uudestaan.

Paniikkikohtaus on äkillinen ja lyhytkestoinen pakokauhun tunteena kuvailtu kokemus, joka ahdistaa ja lisää pelkoa sen uusiutumisesta. Paniikkikohtaus saattaa aiheuttaa ahdistuneisuutta, masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja välttelyä. 

Yksittäisen paniikkikohtauksen taustasyy on usein määriteltävissä, kun taas paniikkihäiriössä taustasyyt tai kohtausten tarkkaa laukaisevaa tekijää on vaikeampi määritellä. Yksittäinen paniikkikohtaus ei vielä tarkoita paniikkihäiriötä.

Paniikkihäiriö koostuu toistuvista, elämänlaatua heikentävistä paniikkikohtauksista

Jos paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja lisäävät huolta ja pelkoa elämänlaatua heikentävästi, puhutaan paniikkihäiriöstä. Paniikkihäiriö lukeutuu ahdistuneisuushäiriöihin ja siinä esiintyy toistuvia paniikkikohtauksia ajasta tai paikasta riippumatta. Paniikkihäiriö lisää voimakasta huolta kohtauksen uusimisesta ja vaikeimmillaan vaikeuttaa arkisia toimintoja elämänlaatua heikentäen.  

Paniikkikohtaukset saattavat ilmetä paniikkihäiriöstä kärsivällä päivittäin, viikoittain tai harvemmin. Kohtausten oireet ja voimakkuus vaihtelevat esimerkiksi stressin ja elämäntilanteen muutosten kautta. Paniikkihäiriön oireet helpottavat usein ajan kuluessa, elämäntilanteesta ja mahdollisesta saadusta hoidosta riippuen.

Arvion mukaan muutamalla prosentilla väestöstä ilmenee paniikkihäiriötä jossakin elämän vaiheessa. Paniikkihäiriötä esiintyy yleisimmin nuorilla ja keski-ikäisillä ja sen syyt ja tausta ovat monisyisiä. Esiintyvyyteen yhdistetään perintötekijöiden ohella muun muassa elämänmuutokset, stressi sekä traumaattiset kokemukset. Paniikkihäiriöstä kärsivällä ilmenee usein myös muita ahdistuneisuushäiriöitä, päihdeongelmia tai masennusta. 

Paniikkihäiriön hoito

Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa terapialla, keskustelutuella tai lääkehoidolla. Apua kannattaa hakea varhaisessa vaiheessa, jos tilanne huolestuttaa ja havaitsee paniikkikohtausten olevan toistuvia ja lisäävän merkittävästi ahdistusta. Hakeudu terapiaan tai varaa aika omalle terveysasemalle tai työterveyslääkärille.

Paniikkihäiriön hoidossa myös itsehoidolla on suuri merkitys. Elämäntavoilla ja terveellisillä elämän valinnoilla on iso rooli erityisesti paniikkikohtausten ennaltaehkäisyssä. 

Älä häpeile tai koe syyllisyyttä kokemuksistasi, vaan ota vastaan ymmärrystä ja empatiaa jakamalla tuntemuksiasi. Tieto luo ymmärrystä myös lähipiirillesi ja kohtausten ennakointi ja kokemus helpottuvat.

Mitä voin itse tehdä?

Paniikkihäiriön itsehoidossa on olennaista tiedostaa, että kohtaukset ovat vaarattomia, vaikka tuntuvatkin epämiellyttäviltä. Usein ymmärrys ja salliva ilmapiiri lieventävät oirekuvaa. Paniikin torjuminen puolestaan usein lisää paniikin tunnetta.  Usein paniikkikohtauksen keskellä auttaa myös lempeä muistuttelu siitä, että kohtaus menee pian ohi ja siitä on ennenkin selvitty.

Paniikkihäiriöstä kärsivän olisi tärkeää yrittää jatkaa mahdollisimman tavallista elämää ja ylläpitää hyvän elämän elementtejä, kuten nukkua riittävästi, huolehtia mielen tasapainosta, säännöllisestä liikunnasta ja rentoutumisesta. Päihteitä ja liiallista kofeiinia olisi hyvä myös välttää. 

Ahdistuksen tunteen säätelykeinoja voi myös harjoitella itse sekä ammattilaisen tuella. Ahdistavien tunteiden välttämisen sijaan lempeä ja salliva kohtaaminen usein helpottavat. 

Itseään voi altistaa pienin askelin ahdistavien tilanteiden ääreen, jos huomaa välttelystä tulleen normaalia. Pienen altistuksen lisäksi helpottavia keinoja on harjoitella mielen ja kehon rentoutumiskeinoja sekä esimerkiksi kokeilla mielen ja eri aistien suuntaamista läsnä oleviin ja havaittavissa oleviin asioihin. Erilaisten hengitystekniikoiden harjoittelusta voi olla myös apua. Paniikkikohtauksista ja paniikkihäiriöstä on olemassa paljon tietoa ja itsehoito-ohjelmia. Voit tutustua niihin myös ennaltaehkäisevästi.   

Jos kärsit paniikkikohtauksista tai paniikkihäiriöstä, kokeile näitä:

• Harjoittele terveellisten elämäntapojen ylläpitämistä.
• Nuku ja rentoudu riittävästi.
• Harjoittele mielenterveystaitojasi, luo keinoja stressin säätelyyn.
• Hakeudu ammattilaisen juttusille myös ennaltaehkäisevästi.
• Säilytä jo hyväksi havaitut rentoutumistapasi.
• Innostu ja kokeile uusia keholle ja mielelle tarkoitettuja rentoutumis- ja hengitysharjoituksia.
• Pyri elämään mahdollisimman normaalisti paniikkikohtauksista huolimatta.
• Ymmärrä, kohtaa ja salli tunteesi ja kokemuksesi. 
• Muista, että apua on saatavilla ja paniikkihäiriöön on hoitomuotoja.
• Tiedosta, että paniikkikohtaus on kiusallisuudestaan huolimatta vaaraton.

Kirjoittaja Tiina Järvikangas on lyhytterapeutti, erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomalainen eroseminaari -ohjaaja. Voit tutustua häneen täällä, hänen verkkosivuillaan tai Instagramissa @terapiatoive.

Tutustu lyhytterapeutteihin tästä

Tutustu psykoterapeutteihin tästä

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi

Lähteenä käytetty: Mieli.fi ja Terveyskirjasto.fi