Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

Kuva: Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

Vasta auringon näyttäydyttyä useampana päivänä, tajusin miten olen jo valoa ja lämpöä kaivannutkin! Auringon paistaessa ja päivän pidentyessä alkaa ulkona touhuilu innostaa taas aivan uudella tavalla. Täällä etelässä kevät tuli hetkessä ja paljasti, mitä sisällä on pitkän talven aikana jäänyt tekemättä. Toisaalta ulkona ei muistakaan, miten likaiselta ikkunat näyttivätkään ja miten pöly leijailee sohvatyynyjä pöyhiessä.

Puheterapeutin työtä tehdään usein sisätiloissa, mutta halutessamme puheterapiaa olisi kyllä helppoa  ja inspiroivaa toteuttaa ulkonakin. Omassa osa-aikatyössä MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiön perhekuntoutuksessa pääsen usein perheiden kanssa luontoon ja liikkumaan. Ja mikäs olisi lapselle parempi arkiympäristö kuin hiekkalaatikko, leikkipuisto tai metsä. Kaiken lisäksi liikunnan ja liikkumisen on todistettu edistävän oppimistuloksia.

Listasin alle muutamia leikkejä, joita voi kokeilla seuraavassa ulkoilussa ja inspiroitua keksimään lisää kielenkehitystä tukevia leikkejä. Näissä leikeissä kehittyvät mm. toiminnanohjaustaidot, sanasto, ohjeiden ymmärtäminen, päättelytaidot, käsitteistö, tarkka kuuntelu, suun motoriikka, vuorovaikutustaidot, hahmottaminen ja kerrontataidot. Aika hienoja taitoja hauskuuden ohella!

1) Puistoseikkailu

Yhdessä lapsen kanssa voi suunnitella seikkailureitin, jonka varrella tehdään pieniä tehtäviä. Aikuinen voi antaa seikkailureitin ohjeet suullisesti tai sen voi suunnitella jo sisällä piirtäen, jolloin voidaan hahmotella reittiä ja kaikki saa vuorotellen antaa ohjeita. Lapsen voi pyytää kulkemaan hyppien, ryömien, yhdellä jalalla, takaperin, kyykyssä, tasapainoillen tai kuten jokin eläin. Esimerkiksi: ”Ryömi ensin liukumäen alta ja kulje sitten takaperin hiekkalaatikolle asti.” Hiekkaleluilla voi merkata reitin varrelle tehtäväpisteitä. Tehtävät voivat olla esim. asioiden laskemista ”Kuinka monta ämpäriä näet hiekkalaatikon sisäpuolella?”, asioiden nimeämistä ”Kuinka monta hedelmää tiedät?”, aistiharjoituksia ”Pistä silmät kiinni ja kerro, mitä kaikkia ääniä kuulet ympärilläsi?” tai motorisia tehtäviä ”Kuinka kauan pystyt seisomaan yhdellä jalalla?” Tehtävässä voi olla juonena, että lapsi saa edetä seuraavaksi niin monta askelta, kuin keksii sanoja tai tehtävien jälkeen saa aarteita saman määrän omaan ämpäriin. Voi olla, että ohjattu seikkailuleikki saa lapsen keksimään siihen uusia etenemistapoja ja mielikuvitus lähtee lentoon. Varo, tuolla on hai!

2) Kapteeni käskee-leikki

Kapteeni käskee -leikissä annetaan lapsille toimintaohjeita. Ohjeen mukaan tulee toimia vain, jos ennen ohjetta sanotaan ”Kapteeni käskee”, muuten tippuu pelistä tai menettää pisteen. Ennen leikkiä jokainen pelaaja voi tehdä hiekkalaatikolle viisi hiekkakakkua, joista voi aina rikkoa yhden tai kerätä viisi keppiä, joista aina poistetaan yksi keppi, jos menettää pisteen. ”Kapteeni käskee, hyppää kolme kertaa ilmaan.” ”Juoskaa ensin liukumäelle ja sitten keinuille.” jne. Pelin voittaa se, jolla on viimeisenä hiekkakakkuja tai keppejä jäljellä. Jos lapsen on hankala ymmärtää pelin sääntöjä, voi ne piirtää sisällä samalla säännöt kertoen. Piirtäminen on tehokas tapa sääntöjen oppimiseen!

3) Sanaselitys

Sanaselityksen voi toteuttaa vaikka keinuessa tai liukumäessä. Aikuinen arvuuttelee ja lapset keksivät sanoja. Tehtävää voi helpottaa sopimalla etukäteen mihin yläkäsitekategoriaan (esim. eläimiä, kulkuvälineitä, ammatteja) sanat kuuluvat tai ovatko arvuuteltavat asiat näköpiirissä. Esimerkiksi ”Mikä on sellainen ammatti, jossa tuodaan kirjeitä laatikkoon” tai ”Minä näen jotain sellaista, joka on punainen ja siinä on kaksi pyörää”. Lapset voivat vaikka sanan keksiessään juosta sen luokse ja takaisin tai saada liukumäessä lähtöluvan, kun keksii sanan. Omat lapseni tykkäävät kun heille heittää pallon, jota yrittävät keinuessa potkia! Palloa kaukaa hakiessa ehtii keksiä seuraavan arvuuttelun ja saa itsekin liikuntaa!

4) Suu puhaltaa

Suun motoriikka voi harjoitella esim puhaltamalla saippuakuplia ulkona. Jos puhaltaminen ei vielä onnistu, voi aikuinen kädellä auttaa poskista hellästi ohjaten huuliota pyöristymään ja lasta voi pyytää kuiskaamaan ”huu”. Puhaltamiseen soveltuu myös puiden lehdet. Nyt vapun jälkitohinoissa kannattaa etsiä kaupoista torvia, serpentiiniä ja pillejä, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Sekä puhaltaminen että imeminen edistää huulion pyöristymistä ja on erinomainen tapa harjoitella kielen taaksepäin suuntautuvaa liikettä, jota tarvitaan äänteiden tuottamisessa.

5) Ärrä- ja ässä-treenit ulkona

Äänneharjoittelua voi olla mukava tehdä joskus ulkona. Minkä tahansa puuttuvan äänteen kanssa voi aloittaa kuulonerotteluharjoituksista; ”Kuuluuko sanassa ”ämpäri” ärrän täryä?” ”Entä kuuluuko sanassa ”liukumäki” ässän sihinää?” Jos äänne kuuluu, voi lapsen pyytää menemään vaikka kyykkyyn ja jos äännettä ei kuulu, voi tehdä haarahypyn.

Jos lapsi osaa nostaa kielen ylös hammasvallille ja tuottaa D-äänteen, voi tavutason äänneharjoittelua tehdä esim. lyömällä lapiolla rytmiä samalla kun toistelee d-tavuja (den den den). Pyöräillessä voi pyörän käynnistää kuin mopedin, den den dn dn drn drn. Myös trampoliinilla voi houkutella ärrän täryä toistelemalla d-tavuja. Usein liike lisää hengityksen ilmavirtaa, jota tarvitaan täryn tuottamisessa.

Hiekkalaatikon reunalla voi kokeilla tasapainoilua ja yrittää koko kierroksen ajan toistaa d-tavuja (den den den/dan dan dan) tai s-tavuja (ats, ets, its).

Liukumäkeen voi ”maksaa pääsylipun” nostamalla kielen viisi kertaa ylös hampaiden taakse ja ylhäällä voi aloittaa koko liu´un mittaisen s-äänteen suhinan ja jalkojen tömähtäessä maahan muuttaa sen vokaaliksi (ssssssaaaa). Jos s-äänteen liittäminen vokaaliin ei onnistu, voi välissä pitää pienen tauon (sssss — aaa)

Aikuinen voi keksiä, miten motivoida lasta harjoitteluun. Voisiko joka harjoituksesta saada vaikka krokettipelin portin palkkioksi ja kun kaikki portit on lapsella, alkaa peli!

6) Hiekkalaatikolla

Lapset voivat ennen hiekkalaatikkoleikkiä piilottaa tavarat ympäristöön ja aikuisten pitää etsiä ne lasten ohjeiden avulla. Piilottamisen ja etsimisen voi tehdä myös toisin päin. Lopuksi lapsi voi kertoa, mistä löysi tavaran ja aikuinen voi ohjata käyttämään puhetta osoittamisen sijaan. Pienten lasten kanssa hiekkalaatikolla kannattaa tehtävien sijasta keskittyä yhteiseen puuhailuun. Aikuisen tehtävä on näyttää mallia ja samalla selittää toimintaa ja ympäröivää maailmaa. Lapset tykkäävät rytmeistä, joita saa erityisen hyvin tehtyä lapiolla ja ämpäreillä. Kuulomuistia voi kehittää toisen rytmiä matkimalla. Rytmien tahtiin voi harjoitella vaikka puhemotoriikkaa (pa pa pappa paa, pa-ta-ka-pa-ta-ka jne)

Kun etsit lisää tietoa puheen ja kielenkehityksestä, suosittelen tutustumaan esimerkiksi Aivoliiton järjestämiin Arjen vinkkejä-tapahtumiin, joita järjestetään ympäri Suomea sekä Puhetta-chattiin, jossa voi kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Jos haluat kommentoida blogia tai toivoa kirjoitusta jostain aiheesta, laita sähköpostia osoitteeseen tanja.pohjankoski@mediversitas.fi

Kirjoittajan esittely:

Olen kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja puheterapeutti ja asun Turussa. Työskentelen tällä hetkellä lähinnä lasten ja nuorten kanssa omalla vastaanotolla ja osan viikosta MLL:n lasten ja nuorten moniammatillisessa perhekuntoutuksessa Paimiossa. Olen myös mukana kehittämässä Valitseterapia -palvelua, koska haluan edistää kuntoutuksen saatavuuden parantumista ja tasa-arvoa.

Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus rikkaaseen kieleen ja kommunikointiin, toteutuupa se sitten sanoin, kuvin, viittomin, symbolein tai jollain muulla tavalla. Oppimisessa uskon iloon! Iloa ei voi pakottaa, mutta oikea ympäristö voi houkutella ilon ja motivaation syttymiseen. Ehkäpä tässä on syy siihen, miksi puheterapiassa pelataan ja leikitään ahkerasti. Oppimisen ilo ja motivaatio kasvaa kun yhdessä tutkitaan ja löydetään sellaisia asioista, jotka ovat perheelle ja lapselle tärkeitä.

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi