Sosiaalinen ahdistus voi rajoittaa elämää, vaikuttaa itsetuntoon ja ihmissuhteisiin. Lyhytterapeutti Mia Sabelli-Marjosola kertoo, miten sen voi tunnistaa.

Mitä sosiaalinen ahdistus on?

Sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä henkilö tuntee jännitystä, hermostuneisuutta tai pelkoa sosiaalisten tilanteiden, tapahtumien tai sosiaalisen vuorovaikutuksen takia. Hän voi myös kokea ylitsepääsemätöntä jännitystä esiintymisen yhteydessä. 

Henkilö saattaa pelätä sitä, että muut arvioivat häntä kriittisesti. Hän pelkää myös nolostumista, häpeää tai jonkinlaista epäonnistumista. Puhuminen ja silmiin katsominen sekä erilaiset ruokailutilanteet voivat olla haastavia. Oman allekirjoituksen kirjoittaminen julkisesti ahdistavaa ja esiintyminen ihmisten edessä jopa mahdotonta. 

Sosiaalinen ahdistus voi vaikuttaa henkilön itsetuntoon ja itsevarmuuteen. Se voi haitata hänen kykyään toimia tavallisissa ihmisten välisissä tilanteissa, erityisesti uusien ja vieraiden ihmisten kanssa.

Sosiaalinen ahdistus on tavallinen ongelma

Jos kärsit sosiaalisesta ahdistuksesta, et ole yksin. Se on yksi tavallisimmista ahdistuneisuuden muodoista Suomessa. Arviolta 10–15 prosenttia ihmisistä kärsii tällaisista ongelmista jossakin vaiheessa elämäänsä. Tuskin kukaan meistä on täysin välttynyt ”perhosilta vatsassa”, mutta kun jännittäminen ihmisten seurassa tai esiintyminen alkavat rajoittaa elämää ja aiheuttavat välttämiskäyttäytymistä, on todennäköisesti kyse hieman tavallista jännittämistä voimakkaammasta ongelmasta. 

Sosiaalinen ahdistus on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö, jota voidaan hoitaa terapialla, lääkityksellä tai näiden yhdistelmällä.

Sosiaalista ahdistusta on ainakin kolme alatyyppiä: 

• ei-yleistynyt eli tilannekohtainen pelko, joka liittyy esimerkiksi ruokailutilanteisiin ja uusien ihmisten tapaamiseen
• yleistynyt eli laaja-alainen pelko, johon liittyy yleisemmin sosiaaliset pelot ja esiintymispelko
• rajatusti vain esiintymiseen liittyvä pelko

On viitteitä siitä, että muita herkemmät ihmiset eli ”erityisherkät” saattavat tavallista useammin kärsiä sosiaalisesta ahdistuksesta. Toimintakykyä ja päivittäistä elämää merkittävästi haittaavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta on Suomessa viimeisen vuoden aikana kärsinyt noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. 

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin kolmasosaa nuorista opiskelijoista ahdistaa muiden seurassa ja erityisesti kun he joutuvat olemaan tekemisissä heille uusien ja vieraiden, vastakkaista sukupuolta edustavien kanssa. Toisen tutkimuksen mukaan 20 prosenttia henkilöistä, jotka joutuivat esiintymään julkisesti, kärsivät ahdistuksesta ja 24 prosenttia muusikoista ahdistuivat soittaessaan liveyleisölle. Tämä osoittaa sen, että sosiaalinen ahdistus on globaali ilmiö. 

Mistä sosiaalinen ahdistus johtuu?

Sosiaaliselle pelolle, ahdistukselle ja fobialle on ominaista pelko siitä, että tulee muiden arvostelemaksi tai nöyryytetyksi ihmisten edessä, jolloin se saattaa rajoittaa merkittävästi monien ongelmasta kärsivien ihmissuhteita, opintoja ja työuraa. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ahdistusta esiintyy erityisesti tilanteissa, joissa henkilö on toisten tarkkailtavana tai arvioitavana – tai kuvittelee olevansa, koska useimmiten se ei ole totta. 

Suurin osa ihmisistä keskittyy enemmän itseensä kuin muihin, ja yleensä jännittäjän sisäisistä tuntemuksista näkyy ulospäin vain pieni osa. Lähes aina jännittämiseen liittyy erilaisia epämiellyttäviä ruumiillisia tuntemuksia, kuten punastumista, hikoilua, vapinaa, äänen värisemistä tai sydämen tykyttelyä tai käsien hikoilua. Kun kehon reaktiot synnyttävät ahdistusta ja jopa paniikkia, huomio kääntyy itseen ja omiin tuntemuksiin ja paniikki lisääntyy. Tällöin syntyy itseään ruokkiva kehä. 

Sosiaalinen fobia aiheuttaa välttämistä

Tavanomaista voimakkaampi jännitys ja sosiaalinen ahdistus saattavat kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Tällöin puhutaan sosiaalisesta fobiasta, joka aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä ja jopa masennusta tai syrjäytymistä. Välttämiskäyttäytymisellä tarkoitetaan sitä, että vältetään esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia tai tapaamisia, joissa saattaa altistua muiden ihmisten katseille, toisten kanssa keskustelemiselle tai ylipäätään olemaan kontaktissa muiden ihmisten kanssa. 

Pitkään jatkunut välttämiskäyttäytyminen johtaa pahimmillaan eristäytymiseen kaikesta kanssakäymisestä vieraiden ihmisten kanssa. Tämä puolestaan vaikeuttaa opiskelua, jossa saattaa olla esitelmiä ja ryhmätöitä, sekä työelämää, koska monet työtehtävät vaativat kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Työhaastattelu saattaa alkaa jännittää jo etukäteen ja pelkkä ajatus siitä voi aiheuttaa ennakoivaa ahdistusta ja pelkoa  ja haastatteluun saattaa jäädä menemättä.

Mikä sosiaaliseen ahdistukseen auttaa?

Ensimmäinen askel kohti parempaa resilienssiä suhteessa sosiaalisiin tilanteisiin on tunnistaa ongelma ja ymmärtää, että se ei ole itseaiheutettua. Myötätunto itseä kohtaan on tärkeä askel eheytymisen tiellä. Jos siis koet kärsiväsi jonkin tyyppisestä sosiaalisesta ahdistuksesta, älä epäröi hakea apua. Pelkkä terapia saattaa helpottaa oireitasi, kun alat ymmärtää, mitä kehossasi tapahtuu, kun pelko tai ahdistus nostaa päätään. Sinun ei tarvitse kärsiä loppuelämääsi – apua on tarjolla.

Seuraavassa blogissa kerron tarkemmin, miten tunnistat sosiaalisen pelon, -ahdistuksen tai -fobian ja samalla kerron oman tarinani.

Rakkaudella

Mia Sabelli-Marjosola

www.valitseterapia.fi

www.mielenvalmentaja.fi

www.hedepy.fi