Mistä tietää, että on ahdistuneisuushäiriö? Miten sellainen oireilee? Lyhytterapeutti Tiina Järvikangas kertoo viidestä erilaisesta ahdistuneisuushäiriöstä. Hän myös jakaa kahdeksan vinkkiä, jotka voivat auttaa ahdistunutta.

Epäiletkö, että sinulla on ahdistuneisuushäiriö?

Ahdistus on yleinen aihe terapiassa sekä arkistenkin keskustelujemme teemoissa.  Ahdistus on inhimillinen ja yleinen tunne, jota me kaikki koemme eri voimakkuuksin elämämme eri vaiheissa, lievimmillään ohimennen jopa päivittäin. Ahdistus ja terveellinen pelko suojaavat meitä vaaroilta ja ohjaavat valinnoissamme.

Voimakkaana ja jatkuvana tunteena ahdistus heikentää kuitenkin toimintakykyämme ja voi itsehoidon lisäksi vaatia myös ulkopuolista tukea ja hoitoa. Ahdistusta ei tarvitse hävetä. Jos tunnet, että ahdistuksesi on pitkittynyt ja häiritsee päivittäistä toimintakykyäsi sekä ohjaa välttelemään tiettyjä aiheita tai tilanteita, älä epäröi hakeutua tuen piiriin.

Täältä löydät vapaat terapeutit, jotka ovat erikoistuneet ahdistuksen käsittelyyn.

5 x ahdistuneisuushäiriö

Ahdistusta on monen tasoista. Ahdistuksen tunnetta ja fyysisiä oireita voi lieventää itsehoidolla, mutta jotkut ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamat voimakkaat tunne- ja fyysiset reaktiot vaativat hoitoa helpottaakseen. Ahdistus kuuluu lähes poikkeuksetta kaikkiin mielenterveyshäiriöihin ja sen voimakkuus ja oirekuva vaihtelevat tapauskohtaisesti. Hoito- ja tukimuodot riippuvat luonnollisesti ahdistuksen laadusta.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö poikkeaa niin sanotusta luonnollisesti elämään kuuluvasta ahdistuksesta siinä, että huoli ja stressi ovat liioitellun suuria itse tilanteeseen nähden. Jatkuvat huoliajatukset liittyvät ennakoivasti useampaan asiaan ja/tai tilanteeseen. Henkilö itse saattaa järjellä ymmärtää huoliensa mahdottomuuden, mutta ei pysty pelkällä päätöksellään päästämään murheistaan irti. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on melko yleistä ja sitä ilmenee kaikissa ikäryhmistä kouluikäisistä vanhuksiin.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön itsehoidossa terveen itsetunnon ja terveellisten elämäntapojen vaalimisessa läheisten tuki ja ymmärrys ovat myös tukimuotona tärkeitä.  

Stressin välttäminen ja terveelliset elämäntavat ovat itsehoidossa korvaamattomia. Myös terapia ja lääkehoito ovat joskus tarpeen lääkärin arvion mukaisesti. Tärkeää on tietää, että ahdistukseen on saatavilla apua.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Yksi ahdistuneisuushäiriöistä ilmenee sosiaalisten tilanteiden pelkona. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa on monen asteista, mutta elämää häiritsevänä häiriönä siihen on saatavilla myös itsehoidon lisäksi muuta hoitoa.

Sosiaalinen herkkyyteemme kuuluu arvokkaana ominaisuutena ihmisyyteen, mutta liiallisesti koettuna se aiheuttaa suurta ahdistusta. Korostunut itsetarkkailu kääntyy sosiaalisten tilanteiden välttelyksi ja kohtuuttomaksi peloksi.

Lievämuotoisesti koettuna sosiaalisten tilanteiden pelko on hyvinkin yleistä ja monille tuttua esimerkiksi julkisen esiintymisen ja ”keskipisteenä” olemisen jännittämisenä. 

Sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa nolottaa ja aiheuttaa pelkotiloja, jolloin tiettyjen tilanteiden välttely yleistyy, ja ahdistavat ajatukset tilanteista eivät ole enää järjellä hallittavissa. Paniikki- ja pelkotilat nakertavat itsetuntoa ja lisäävät itsekritiikkiä.

Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivälle suositellaankin erityisesti pelkojen tietynasteista kohtaamista sekä mahdollista ammatillista hoitoa tiedon ja oirekuvan ymmärtämisen lisäksi.

OCD, pakko-oireinen häiriö

Voimakkaasti koettuna ahdistus saattaa ilmentyä myös pakkotoimintoina- ja ajatuksina. OCD eli pakko-oireinen häiriö on pakonomaisina ajatuksina tai toimintoina ilmenevä häiriö, joka häiritsee arjen toimintakykyä huomattavasti. Pakkotoimintona voi olla esimerkiksi jatkuva käsien pesu, lukittavien ovien toistuva tarkastelu tai esimerkiksi ylikorostunut järjestelmällisyys.

Pakkoajatuksissa toistuu usein tiettyjen sairauksien tai tartuntojen jatkuva pelko tai esimerkiksi tiettyjen häiritsevien ajatuskaavioiden välttely-yritykset. Lievimmillään pakko-oireet ovat hyvinkin yleisiä tai ohimeneviä. Pitkittyessään ja toistuvina pakkotoiminnot hankaloittavat elämää merkittävästi. 

Stressi lisää pakkoajatuksia ja -toimintoja ja pakko-oireista häiriötä kokeva hyötyykin erilaisista rentoutumismenetelmien hallitsemisesta sekä tietoisesta kyvystä ohjata ajatuksia toisaalle. Oireisiin on saatavilla myös tehokkaita hoitomenetelmiä sekä lääkehoitoa.

Paniikkihäiriö

Myös paniikkihäiriö lukeutuu ahdistuneisuushäiriöihin ja sen voimakkuus on hyvin yksilöllistä.  Paniikkihäiriössä esiintyy voimakkuuksiltaan ja oireiltaan hyvin erilaisia paniikkikohtauksia, joiden oireet saattavat aiheuttaa voimakasta pelkoa.

Paniikkikohtauksille ominaista on usein muun muassa sydämen voimakas tykytys, hikoilu, huimaus, hengenahdistus tai rintakivut. Oireista aiheutuu usein sekoamisen ja/tai kuoleman pelko sekä pelko itsekontrollin menetyksestä.

Paniikkikohtaus syntyy äkillisesti ja tyypillisesti ennakoimatta ja yllättäen, mutta myöhemmin sama tilanne aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta tilanteen toistumisesta. Ahdistus ja pelko taas ruokkivat mahdollisen seuraavan kohtauksen syntymistä ja ahdistavien tilanteiden välttely voi kaventaa elämänlaatua. 

Paniikkihäiriössä ja -kohtauksissa ensisijaisen tärkeänä itsehoitomuotona on ymmärrys ja tieto kohtauksen vaarattomuudesta sekä kyky rentoutua. Myös päihteiden välttäminen helpottaa usein paniikkihäiriön oireissa. Oireiden haastaessa elämänlaatua, myös terapia ja lääkehoito voivat olla tarpeen.

Julkisten paikkojen pelko

Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaukset altistavat usein myös julkisten paikkojen pelolle.  Julkisten paikkojen pelko ilmenee usein voimakkaana ahdistuksena tilanteissa, joista ulospääsy on rajattua, hidasta tai mahdotonta. Pelko mahdollisesta paniikkikohtauksesta paikkasidonnaisesti aiheuttaa ahdistusta ja välttelevää käytöstä. Julkisen paikan pelko voi aiheutua yhtä lailla suljetussa kuin avarassakin tilassa, mutta tyypillisesti ahdistus paikkaa kohtaan alkaa jo pelkästä ahdistavan paikan ajattelemisesta. Pelon voimakkuudesta riippuen, henkilö voi joko vältellä tilanteita tai kohdata pelkonsa ahdistuksesta huolimatta.  

Häiriön todennäköisyyttä lisää perinnöllisyys sekä negatiiviset kokemukset omassa menneisyydessä. Myös erityinen herkkyys itsetarkkailulle yhdistetään usein julkisten tilanteiden pelkotiloista kärsiviin. Hoitoon hakeutumista suositellaan erityisesti, jos itsehoitomenetelmistä ei saada tarvittavaa helpotusta oireisiin ja/tai elämänlaatu kärsii pelkotilojen vuoksi.

8 keinoa, jotka auttavat ahdistuneisuushäiriöissä

Muista erityisesti nämä, jos tunnistat ahdistuneisuushäiriöiden muotoja itsessäsi:

• Ymmärrä ja kuuntele itseäsi. Rohkene kohdata ja tutustua tunteisiisi.
• Harjoittele rentoutumista. Kokeile eri muotoja oleiluun. Salli ja hyväksy, ole lempeä itsellesi!
• Uskalla kohdata pelkojasi, sanoita ja puhu tuntemuksistasi. Juttele ja tutustu aiheeseen.
• Kokeile kohdata asteittain pelkojasi ja tilanteita, jotka aiheuttavat pelkoja. Liitä tilanteisiin ymmärtävä ja läheinen ihminen. Kokeile ja tunnustele. Anna aikaa harjoittelulle. Saat tähän myös ammattilaisen apua.
• Harjoittele suuntaamaan ajatuksiasi tietoisesti mukavia tunteita herättäviin asioihin.  Harjoittele lieventämään pelkoajatuksia ja kokeilemaan erilaisia toimintoja ajatusten helpottamiseksi.
• Hae tietoja ja ymmärrystä aiheesta. Et ole yksin. Tiedon avulla ymmärrys ja asioiden kohtaamisen rohkeus lisääntyvät. Vähättely tai liioittelu tasaantuvat ymmärryksen lisäännyttyä.
• Hae apua itsehoitomenetelmien lisäksi ja rohkene ottaa tarvittavaa apua vastaan.  Erilaiset hoitomenetelmät ja lääkehoito ovat monille korvaamaton tuki elämän sujuvuuden kannalta.
• Muista arkisten hyvien valintojen tärkeys mielen ja kehon hyvinvoinnissa. Pidä itseäsi tärkeänä ja hae tilanteeseesi tarvittavaa tukea. Hoidon suunnittelussa on tärkeää, että osaat havainnoida tilanteesi jatkuvuuden ja vaikuttavuuden elämänlaatuusi.

Kirjoittaja Tiina Järvikangas on lyhytterapeutti, erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomalainen eroseminaari -ohjaaja. Voit tutustua häneen täällä, hänen verkkosivuillaan tai Instagramissa @terapiatoive.

Tutustu lyhytterapeutteihin tästä

Tutustu psykoterapeutteihin tästä

Löydä sinulle sopiva terapeutti: Valitseterapia.fi