Haastavat tunteet kehossa ja mielessä

Kuva: Haastavat tunteet kehossa ja mielessä

Tunteet ovat ajatusten ja toimintakyvyn lisäksi yksi elämämme kulmakivistä. Olemmehan tuntevia, ajattelevia ja toimivia ihmisiä. Voimme ajatella, että meillä on hereillä ollessamme koko ajan jokin tunne päällä. Päällä voi olla miellyttävä  ja voimia antava tunne, neutraali ja huomaamaton tunne, tai päällä voi olla tunne, joka haastaa ajatuksiamme ja toimintakykyämme. Nämä päällä olevat tunteet ohjaavat toimintaamme ja ajatuksiamme, ja toisinpäin.

Miten sinä kohtaat tätä yhtä ihmiselämälle tärkeää puoltasi eli tunteitasi? 

Toiset tunteet toivotamme mielellämme kylään. Toisten tunteiden olemassaolosta emme niin välittäisi ja jotkut ovat jopa sellaisia, että saatamme pelätä niiden heräämistä. Miten sinä kohtaat ja käsittelet sellaisen tunteesi, joka kenties haastaa sinua olemassaolollaan? Miten tulet toimeen vihasi kanssa? Miten siedät häpeää? Millä keinoin kestät jännityksen? Mistä saat voimia pettymyksen sietoon? Miten kampitat alakulon? Mistä löydät turvan pelon tunteen tueksi?

Oletko kenties ohittaja, velloja, säikähtäjä, patoaja, käsittelijä, purkautuja, itsensä tarkkailija, hyväksyjä, tai jotain muuta? 

Tyylisi reagoida tunteeseen, on se sitten toivottu tai epätoivottu,  on varmasti auttanut sinua jollain tavalla elämässäsi ja siitä on ollut sinulle hyötyä tilanteissa. Kehosi on myös tottunut tapaasi ja alkaa siten helposti vireytyä tutussa tilanteessa tutulla tavalla ellemme sille muuta opeta. Tähän ei aina tietoinen mieli pääse edes mukaan.  Tunteenhallinnan parissa työskennellessä kuuleekin toisinaan lauseen: "En voi itselleni mitään!". Tämä on normaali ensireaktio kehoreaktioiden kampitukseen. Pienestä polusta tulee kuitenkin lopulta leveä polku, kun on malttia ja tahtoa mukana.  

Tunteen hallintaan ei ole hokkuspokkus -keinoja. Tässä kuitenkin muutama idea, mitä voit kokeilla.

Miten tunteita voi AJAN KANSSA saada hallintaan?

YRITÄ HYVÄKSYÄ TUNNE. Tunteita tulee ja menee. Voitko pysähtyä tämän viestin tuojasi äärelle ja miettiä, mistä tunne sinulle kuiskuttaa? Mistä täyttymättömistä tarpeista tunne yrittää kertoa? Voiko tunteelle sanoa kuin vierailijalle. Kiitos, kun kävit!

Etsi TOISIA IHMISIÄ tunteesi kuulijaksi. Sanomalla tunteesta ääneen jollekin joka ymmärtää ja hyväksyy, tunteen voimakkuus saattaa jo sillä puolittua. Tarve tulla ymmärretyksi voidaankin nähdä yhtenä ihmisen perustarpeista. Myös se, että kerrot tunteestasi itsellesi ääneen, voi jo auttaa.

HYÖDYNNÄ MIELIKUVIA tunnetaidoissa. Esimerkiksi, koetko jääneesi tiettyjen tunteiden kanssa lapsena yksin ja ilman keinoja? Voit kokeilla mielikuvissa hoitaa menneitä kokemuksia. Kuvittele sinut toimimassa lapsuuden tilanteessa, aikuisena lapsen kanssa. Mitä viestiä tai millaista toimintaa sisäinen lapsesi tässä tilanteessa sinulta kaipaisi? 

Mielikuvia voi myös hyödyntää kuvittelemalla tunnetta herättävä tilanne etukäteen. Miten mielikuvissa toimit tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla itsesi tai läheistesi hyödyksi. Kuvittele tilanteen paras mahdollinen kulku sekä sinuna itsenäsi että ulkopuolelta seuraajan silmin.

RAUHOITA ITSESI PUHEELLA. Millainen sisäinen puhe sinua tunteessasi rauhoittaisi? Helpottavan mantran voi kokeilla löytää kysymällä alkuun itseltään: Mitä minä tarvitsisin juuri nyt?

TUNNEKEHON HALTUUNOTTO. Kokeile rauhoittaa tunteitasi myös kehollasi, esimerkiksi liikkeellä tai hengityksellä. Tiesitkö muuten, että hengityksellä on suora yhteys tunteisiin ja alitajuntaan? Hengitykseen vaikuttamalla luot näin ollen suoran väylän myös tunteisiin. 

Kokeile luoda etukäteen kehoon rauhoittava kieli hermostoa rauhoittamalla. Lähde tutkimaan, mitä kehosi tunteessa kaipaa? Kaipaako tunne rauhallista vai nopeaa toimintaa? Millainen mielikuva, tuoksu, väri rauhoittaisi hengityksesi? Tositoimissa usein vasta selviää, mikä lopulta auttaa. Oikean toiminnan löytäessäsi tunnet olevasi paremmin läsnä tilanteessa ja rauhassa myös haastavassa tunteessasi. 

 

Kaipaatko sitä, että sinä hallitsisit tunteesi eikä tunne hallitsisi sinua?

Mitä hyötyä sinulle olisi siitä, jos olisit paremmin yhteydessä tunteisiisi? Mitä hyötyä siitä olisi lähipiirillesi?

Missä tilanteissa olet toivonut, että osaisit suhtautua tunteeseesi eri tavalla? 

Voit testata ylläolevia keinoja yhteyden luomiseen sekä tunnehallintaan. Jos näistä ei ole apua, autan mielelläni lisää.

Profiilikuva: Annika Kreutzer

Annika Kreutzer

Terapeutin profiili »

Kiva kun poikkesit sivulleni! Olen Annika, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, taideterapeuttisten menetelmien ohjaaja sekä hengitysohjaaja Tampereelta. 

Päivätyökseni toimin perheiden vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen parissa Tampereen kaupungin perhepalveluissa. Tunneasioissa auttaminen onkin minun sekä sydäntä lähellä että ominta ydinosaamistani. Terapeuttina olen lämmin ja sensitiivinen. 

(Tutustu lisää: www.instagram.com/terapia.a.kreutzer/)

 

MITEN RATKAISUKESKEINEN LYHYTTERAPIA VOISI AUTTAA SINUA?

Ratkaisukeskeinen. Ihminen on arvokas ja osaava, myös siellä aallon pohjalla. Parhaimmillaan ratkaisukeskeisyys on voimauttavaa asiakkaan ja terapeutin yhteistä luovaa oivallusten tuottamista. 

Lyhytterapia. Lyhytkestoista, matalan kynnyksen keskusteluapua ilman lähetteitä. Tarkoitettu ihan meille jokaiselle, kun elämä tuo mutkia matkaan. Tai ihan vaan silloinkin, kun elämänvaiheessasi haluat tutkia itseäsi ja mahdollisuuksiasi.

Tapaamisilla etänä videoyhteydellä:

✨ Voimme kasvattaa itsetuntemustasi esim. uuden elämän tilanteen edessä tai haaveillessasi mahdollisuuksistasi.

Voin olla tukenasi elämän kriisi- tai muutoskohdissa, kun kaipaat oivalluksia suunnasta tai määränpäästä.

Voin olla tukenasi, jos koet itsesi uupuneeksi arjen pyörityksessä tai mielialasi on laskussa.

 Voin olla tukenasi, jos tunnet kehossasi hankalaa oloa; esim. stressaantumista, ahdistusta, pelkoa tai kaipaat keinoja esim. jännityksen tunteeseen. 

Voin olla tukenasi eri tunteiden ja uskomusten, esim. surun, vihan, häpeän, riittämättömyyden tunteen käsittelyssä ja säätelyssä.

Voin olla tukenasi luopumisprosesseissa.

Taideterapeuttiset menetelmät ovat nyt myös osa palveluvalikoimaani. Itse maalattuja/piirrettyjä kuvia terapiassa hyödynnettäessä ei tarvitse olla taitava piirtäjä. Tuotosta ei arvioida taiteen tai onnistumisen näkökulmasta. Vain sinä annat kuvallesi merkityksen. Etätapaamisella keskustelemme tilanteestasi, työstämme sitä kuvan tekemisen keinoin ja keskustelemme kuvasta. Materiaalin ja välineet kuvan tekemiseen saat valita itse. Esim. vesivärit, vahakynät ym. toimivat oikein hyvin. 

Kuvalliset menetelmät (itse tehdyt ja valmiit painetut kuvat) tarjoavat loistavan tunnekielen mieleemme ja voivatkin tuoda meille näkyväksi jotain sellaista, mitä emme sanoin ole pystyneet vielä löytämään.  

Kuvalliset menetelmät sopivat erityisen hyvin esim. itsetuntemuksen, näkökulmien, suunnan ja suhteiden tutkimiseen.  Sopivat sekä lähi- että etäyhteyteen.

 

__________________________________________________________________________________________________

Otahan yhteyttä ja lähdetään yhdessä tapaaminen kerrallaan tutkimaan ja oivaltamaan! Keskustelen mielelläni kanssasi etukäteen, jotta voimme miettiä olisiko ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta juuri sinulle apua.

Lyhytterapiasta ei tule asiakkuutta tai kirjauksia rekistereihin, mutta keskustelustamme nostan tarvittaessa asioita paperille, jonka säilytän asianmukaisesti säilytettynä muistini tukena asiakkuutesi ajan. Asiakkaani ovat kokeneet esim. fläpin käytön myös itselleen hyödyllisenä ajatusten ulkoistuessa paperille. Asiakkuuden päättyessä viimeisellä tapaamisella, saat paperin/fläpin itsellesi.

Lyhytterapia ei ole sairauden hoitoa eikä se sovellu vaikeisiin psykiatrisiin ongelmiin. Tarvittaessa ohjaan sinua palveluissa eteenpäin.