Millaista ilmapiiriä hengitämme? Vuorovaikutuksen haasteet parisuhteessa

Kuva: Millaista ilmapiiriä hengitämme? Vuorovaikutuksen haasteet parisuhteessa

Hengittävä parisuhde on yhtäkuin hengittävä perhe

Oletko päässyt joskus ulkopuolelta seuraamaan vuorovaikutustilannetta, jossa kahden ihmisen välillä vuorovaikutus toimii? Puhe ehkä soljuu rauhallisen sujuvasti vuorotellen eteenpäin, se tauottuu luontaisesti ja ele- ja ilmekieli puhuvat kuin samaa kieltä. Kuulijankin kehon saattaa vallata kuuntelusta rauhallinen ja hyvä olo. 

Mitä sitten kehon tasolla tapahtuu, kun seuraamme tilannetta, missä vuorovaikutus ei toimi? Jos seuraamme ristiriitaisaa tai ymmärryksen tasolla tökkivää vuorovaikutustapahtumaa, saatamme kokea ulkopuolisenakin kuuntelun raskaana. Saatamme olla varautuneita ja jopa pelokkaita tilanteen äärellä. Hengityksemme myös saattaa tuntua epämukavalta. Aivan kuin jokaisella sisäänhengityksellä meidän tulisi nousta ylämäki ja uloshengityksellä emme uskaltaisi lasketella mäkeä vapaasti alas. 

Jos hetkeksi pysähdymmekin pohtimaan hengityksen roolia vuorovaikutuksessa. Voimme ajatella mielikuvien kautta, että kun hengitämme ulos, hengitämme toisia kohti. Myös tässä alun esimerkin tapauksessa niitä rauhaisia tai riitaisia, joita seuraamme. Tai rauhaisena/riitaisena sitä vastapuolta kohti. Kun hengitämme sisään, otamme toisilta vastaan.  Hengitämme sisäämme toisen sanoja, eleitä, ilmeitä, kehonkieltä ja hengitysrytmiä. Voikin sanoa, että olemme hengityksen kautta vuorovaikutuksessa toinen toisiimme. 

Kun hengitys ja dialogi kulkee, voimme itse hyvin ja koemme olevamme turvassa, mutta myös ympäristömme voi hyvin.

Kun hengitys ja vuorovaikutus parisuhteessa takkuaa, hengitys ja kehonkieli myös suhteessa muuhun perheeseen ei useinkaan ole rauhaisaa. Kaikki tiedämme kehossa olevan tunteen esim. riidan, riittämättömyyden tai kuormituksen pyörteissä. Lihakset jännittyvät, ovat valmiina taisteluun, lamaantumiseen tai pakoon, jolloin myös hengityksen tila kapenee ja ajatukset jäävät pyörimään ympyrää. Tiedämme myös sen, miten tämä stressitilamme vaikuttaa sivullisiin. Miten ärsyttäviksi lattialla lojuvat vaatteet tai sivullisen perheenjäsenen vaatimus voivatkaan muuttua, vaikka samat asiat eivät toisessa hetkessä vaikuttaisikaan meihin näin. Parisuhteen voidessa pääasiassa hyvin tällaiset tilanteet tulevat lopulta kannatelluiksi ja omassa olossaan voi riitaisakin lopulta hellittää. Turvan tunteen ollessa parisuhteessa läsnä myös itsesäätelymme toimii nopeammin ja pystymme tyyntymään helpommin. 

Parisuhteensa kanssa pitkään kamppailleet kuitenkin kaikessa viisaudessaan usein miettivät parisuhteen stressaantuneen ja hengittämättömän tilan vaikutusta lapsiin ja toivovat tähän muutosta. Tämä onkin viisautta. Kehomme viestii hankalaa oloamme myös lapsen seurassa ollessamme, vaikka puheella koittaisimme sanoa muuta. Lapset myös oppivat ympäristöltään hengityksen ja kehollisen reagoimistavan tilanteisiin ja tunteisiin, joten omaan hengityksen kulkuun kannattaa vanhempana myös panostaa.  Tapamme reagoida ja hengittää tilanteissa ovat onneksi muokkaantuvaisia ja niihin voi vaikuttaa. 

Mitä voi ensitilassa kokeilla luodakseen kotiinsa parempaa hengitysilmapiiriä?

Voit miettiä, millainen musiikki sinua rauhoittaa? Minkä musiikin tahdissa hengityksesi luonnollisesti rauhoittuu?

Voit kokeilla tällaisen musiikin lisäämistä arjen tilanteisiin.  Voit tutkia, minkä musiikin tahdissa hengitys rauhoittuu ja helpottuu. Pidän itse myös ajatuksesta hengityksen kodista. Kotina voidaan esimerkiksi kutsua uloshengityksen jälkeistä luonnollisesti syntyvää taukoa, jolloin hengitysrytmi seisahtuu, mutta solut jatkavat hengittämistään. Parhaimmillaan uloshengityksen jälkeinen tauko tulee aivan itsestään ja tauossa on ihana viivähtää. Kaikki on hyvin!

 

Miten ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa voidaan tukea parisuhdetta?

Samoin kuin yksilöterapiassa lyhytterapian ja psykoterapian erot liittyvät ongelman laajuuteen ja ihmisen toimintakykyyn pulmansa kanssa. Lyhytterapia voi esimerkiksi auttaa, kun haasteet tai mielen myllerrykset nostavat päätään ensimäisiä kertoja ja ihmisellä on pystyvyyttä lähteä ratkomaan niitä. 

Parilyhytterapia voi auttaa parisuhdetta, jossa molemmat osapuolet ovat halukkaita luotsaamaan yhdessä suhdettaan parempaan suuntaan. Parisuhdettaan voi kuitenkin lähteä myös itsekseen miettimään, jolloin ratkaisukeskeinen lyhytterapia voi tukea oman näkökulman ja suunnan kirkastumista. Mitä minä haluan tältä suhteelta? Mitä voin itse tehdä sen kanssa? Mitä minä haluan elämältäni? 

Psykofyysinen eli kehomielen huomiova lähestymistapa toimii ratkaisukeskeisyyden kanssa oivallisesti. Kumpikaan suuntauksista ei anna valmiita vastauksia vaan sopivaa keinoa tai suuntaa lähdetään yhdessä etsimään. 

Psykofyysinen lähestymistapa tuo terapiakäynnille kehomielen huomioivan otteen ja keholliset harjoitukset. Ratkaisukeskeisyys taas voimaannuttavat kysymykset.

Profiilikuva: Annika Kreutzer

Annika Kreutzer

Terapeutin profiili »

Kiva kun poikkesit sivulleni! Olen Annika, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, taideterapeuttisten menetelmien ohjaaja sekä hengitysohjaaja Tampereelta. 

Päivätyökseni toimin perheiden vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen parissa Tampereen kaupungin perhepalveluissa. Tunneasioissa auttaminen onkin minun sekä sydäntä lähellä että ominta ydinosaamistani. Terapeuttina olen lämmin ja sensitiivinen. 

(Tutustu lisää: www.instagram.com/terapia.a.kreutzer/)

 

MITEN RATKAISUKESKEINEN LYHYTTERAPIA VOISI AUTTAA SINUA?

Ratkaisukeskeinen. Ihminen on arvokas ja osaava, myös siellä aallon pohjalla. Parhaimmillaan ratkaisukeskeisyys on voimauttavaa asiakkaan ja terapeutin yhteistä luovaa oivallusten tuottamista. 

Lyhytterapia. Lyhytkestoista, matalan kynnyksen keskusteluapua ilman lähetteitä. Tarkoitettu ihan meille jokaiselle, kun elämä tuo mutkia matkaan. Tai ihan vaan silloinkin, kun elämänvaiheessasi haluat tutkia itseäsi ja mahdollisuuksiasi.

Tapaamisilla etänä videoyhteydellä:

✨ Voimme kasvattaa itsetuntemustasi esim. uuden elämän tilanteen edessä tai haaveillessasi mahdollisuuksistasi.

Voin olla tukenasi elämän kriisi- tai muutoskohdissa, kun kaipaat oivalluksia suunnasta tai määränpäästä.

Voin olla tukenasi, jos koet itsesi uupuneeksi arjen pyörityksessä tai mielialasi on laskussa.

 Voin olla tukenasi, jos tunnet kehossasi hankalaa oloa; esim. stressaantumista, ahdistusta, pelkoa tai kaipaat keinoja esim. jännityksen tunteeseen. 

Voin olla tukenasi eri tunteiden ja uskomusten, esim. surun, vihan, häpeän, riittämättömyyden tunteen käsittelyssä ja säätelyssä.

Voin olla tukenasi luopumisprosesseissa.

Taideterapeuttiset menetelmät ovat nyt myös osa palveluvalikoimaani. Itse maalattuja/piirrettyjä kuvia terapiassa hyödynnettäessä ei tarvitse olla taitava piirtäjä. Tuotosta ei arvioida taiteen tai onnistumisen näkökulmasta. Vain sinä annat kuvallesi merkityksen. Etätapaamisella keskustelemme tilanteestasi, työstämme sitä kuvan tekemisen keinoin ja keskustelemme kuvasta. Materiaalin ja välineet kuvan tekemiseen saat valita itse. Esim. vesivärit, vahakynät ym. toimivat oikein hyvin. 

Kuvalliset menetelmät (itse tehdyt ja valmiit painetut kuvat) tarjoavat loistavan tunnekielen mieleemme ja voivatkin tuoda meille näkyväksi jotain sellaista, mitä emme sanoin ole pystyneet vielä löytämään.  

Kuvalliset menetelmät sopivat erityisen hyvin esim. itsetuntemuksen, näkökulmien, suunnan ja suhteiden tutkimiseen.  Sopivat sekä lähi- että etäyhteyteen.

 

__________________________________________________________________________________________________

Otahan yhteyttä ja lähdetään yhdessä tapaaminen kerrallaan tutkimaan ja oivaltamaan! Keskustelen mielelläni kanssasi etukäteen, jotta voimme miettiä olisiko ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta juuri sinulle apua.

Lyhytterapiasta ei tule asiakkuutta tai kirjauksia rekistereihin, mutta keskustelustamme nostan tarvittaessa asioita paperille, jonka säilytän asianmukaisesti säilytettynä muistini tukena asiakkuutesi ajan. Asiakkaani ovat kokeneet esim. fläpin käytön myös itselleen hyödyllisenä ajatusten ulkoistuessa paperille. Asiakkuuden päättyessä viimeisellä tapaamisella, saat paperin/fläpin itsellesi.

Lyhytterapia ei ole sairauden hoitoa eikä se sovellu vaikeisiin psykiatrisiin ongelmiin. Tarvittaessa ohjaan sinua palveluissa eteenpäin.